Trendit tulevat ja menevät. Osa kuitenkin tulee jäädäkseen.

Koulutus- ja edusvalvontaorganisaatio ACSM on julkaissut vuodesta 2006 (silloin trendit 2007) lähtien kyselytutkimukseen perustuvan listan liikunta-alan tuotteista, palveluista ja ideoista, joiden merkitys olisi seuraavana vuotena nousussa.

Leipä on jo pitkään ollut merkittävässä roolissa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Merkittävä osa suomalaisten hiilihydraattien saannista tulee viljatuotteista. Tämän elintarvikeryhmän sisällä leipä näyttelee isoa osaa siitä. Suomalainen syö leipää keskimäärin n. 40 kiloa vuodessa. Leipäpaloiksi käännettynä tämä on noin neljä palaa tuoreleipää tai kahdeksan palaa kuivaleipää. Suunnilleen tämä on noin yksi pala per ateria.

Ensimmäiseksi pitäisi varmaan jollain tavalla määritellä mikä on toiminnallista treeniä? Omasta mielestäni jokaisessa harjoitteessa, jossa aivot tietoisesti käskyttävät lihasta, on toiminnallinen aspekti. Kaikki liikunta on  siis toiminnallista. Yleisesti ottaen toiminnallinen treeni mielletään tällä hetkellä sellaiseksi treeniksi, jossa  yhdistyy jollain tavalla liikkuvuus, kehonhallinta, voimantuotto ja kestävyys. Tunnetuimpina lajiesimerkkeinä  voisi pitää vaikkapa Crossfittiä, kehonpainoharjoittelua (street workout, calisthetics) ja kahvakuulaa.  

Kuntopohja on kansankielinen nimitys tietylle harjoitusvaikutukselle, mikä saadaan aikaiseksi peruskestävyysharjoittelulla. Harjoittelussa liikutaan 50 – 70 % teholla yksilön maksimisykkeestä. Ihmisen maksimisyke (HRmax) puolestaan tarkoittaa sitä määrää supistuksia (lyöntejä), mitä sydän pystyy minuutissa lyömään. Tämä ominaisuus on puolestaan geneettinen ja vaihtelee suurestikin yksilöiden välillä. Tätä ominaisuutta ei myöskään juurikaan pysty kehittämään. Peruskestävyysharjoittelussa liikutaan sellaisella teholla, että elimistöllä on mahdollista toimittaa tarpeeksi happea lihassoluille, jotta rasvaa pystytään hyödyntämään energiaksi.

Liikunta-alan ammattilaisille tulee toisinaan vastaan tilanteita, joissa joutuu olemaan vuorovaikutuksessa syömishäiriöisten asiakkaiden kanssa. Syömishäiriöt voivat näyttäytyä monellakin tavalla, iso osa niistä ei näy edes päällepäin. Toisinaan kuitenkin esimerkiksi anoreksia on edennyt jo niin pitkälle, että asiakkaan tila on silminnähden havaittavissa. Näihin voi törmätä valmentajana, personal trainerina, kuntosalivastaavana tai vaikkapa asiakaspalvelijana. Tilanteena nämä voivat olla sosiaalisesti ja emotionaalisesti hyvinkin haastavia.

Kivennäisten riittävä saanti on tärkeää elimistön optimaaliselle toiminnalle. Ne suorittavat monenlaisia rooleja elimistössä ja jokaisella kivennäisellä on omat uniikit tehtävänsä kehon toiminnoissa. Kivennäisten päätehtäviin voidaan kuitenkin lukea entsyymien toiminnan tukeminen, aineenvaihdunnalliset tehtävät sekä kudosten rakennuspalikoina toimiminen. Entsyymit ovat biologisia molekyylejä, jotka aikaansaavat ja nopeuttavat erilaisia kehossa tapahtuvia kemiallisia reaktioita. Vaikkapa esimerkiksi hiilihydraattien pilkkoutumista sokereiksi elimistössä. Solutason toiminnassa entsyymien oikeanlainen toiminta on siis kriittistä elämälle.

Perinteisesti juhlapyhät ovat nimensä mukaisesti jonkin asian juhlistamista varten. Perinteeseen kuuluu, että juhlana laitetaan päälle jotain parempaa, kokoonnutaan yhteen, syödään sekä juodaan jotain parempaa - ja useimmiten myös normaalia enemmän. Juhlapyhien syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Topiikkina tämä alkaa olemaan aika kulunut mutta kenties voin tuoda tähän hieman uutta näkökulmaa.

Moni suomalainen on varmastikin miettinyt jossain vaiheessa omassa päässään, kuinka hyvin alkoholi ja treenaaminen käyvät yhteen. Tätäkään ei sinänsä tarvitse arpoa, koska hyvin kattava analyysi asiasta on jo tehty. Lihastohtorin blogista jokainen voi käydä lukemassa hyvin kattavan kirjoituksen alkoholin fysiologisista vaikutuksista treeniin, se löytyy otsikolla ” Alkoholi – nollatoleranssi vai kohtuudella: terveys, kehonkoostumus ja suorituskyky – Kontro ja Hulmi”. Hiljattain WHO julkaisi artikkelin, jossa todetaan se, minkä tutkimukset ovat osoittaneet – alkoholille ei ole olemassa pienintä ei haitallista määrää. Jokainen pisara siis vaikuttaa negatiivisesti terveyteen.

Yksi primääri syy liikunnan harrastamiseen ihmisillä on pätevyyden kokemus. Kokemus siitä, että ”olen hyvä”, ”onnistun” ja ”olen osa jotakin” -motivoivat ihmistä liikkumaan. Totta kai on paljon muitakin syitä miksi ihmiset liikkuvat. Näihin kuuluvat mm. terveys, ulkonäkö, suorituskyky yms. Valtaosa kuntosaliharjoittelun aloittaneista kuitenkin lopettaa jossain vaiheessa. Syy tähän lienee se, että useimmilla rakkaus rautaan ei vain kanna hautaan asti.

Viimeisten muutaman vuoden aikana monet seurat ja kuntosalit ovat valitettavasti kohdanneet huomattavaa henkilökohtaisen valmennuksen osallistumisen ja kiinnostuksen vähenemistä COVID-19-pandemian vaikutusten vuoksi. Kuitenkin tarjonta on palautumassa vahvasti normaaliin päin hiljalleen.
Amerikkalaisen YouFit Health Club-kuntokeskuksen toimitusjohtaja Raphael Konforti kertoi, että monissa tapauksissa henkilökohtainen valmennus on palannut jopa vahvemmin kuin perusjäsenyydet.

Moderni yhteiskunta ei tue selän hyvinvointia. Istumme pää kallistuneena eteenpäin tietokoneella -ja silloin kun emme ole koneella, näpräämme ja tuijotamme puhelintamme. Anatomisesti tämä yhtälö ei toimi selkämme hyvinvoinnin kannalta. Tätä silmällä pitäen selkämme terveys kannattaa ehdottomasti siis huomioida harjoittelussa.

Riittävän proteiinin saanti on tärkeää kaikille, erityisesti aktiiviliikkujille, jotta palautuminen ja kehittyminen on mahdollista. Proteiinit ovat kehomme rakennuspalikoita ja koostuvat aminohapoista. Aminohappoja tarvitaan solujen uusiutumiseen, kudosten rakentamiseen ja moniin muihin kehon tärkeisiin toimintoihin. Ihmiskeho tarvitsee kahtakymmentä eri aminohappoa, joista yhdeksää tulee saada ravinnosta, sillä elimistö ei pysty valmistamaan niitä itse.

”Pimeää kuin ämpärissä” on usein lause, jolla kaamosta kuvataan näillä leveysasteilla. Päivän valoisan ajan pituus alkaa vähentyä ja loppuvuodesta löydämme itsemme tilanteesta, jossa aurinkoa ja luonnonvaloa ei juurikaan näy. Ylempänä pohjoisessa aurinko ei kirjaimellisesti nouse. Monelle ihmiselle tämä jatkuva pimeys on jonkinmoinen ongelma. Puhutaankin ns. kaamosmasennuksesta tai sen lievemmästä muodosta eli kaamosväsymyksestä. Käsittelen tässä kirjoituksessa muutamia keinoja, joilla voit lähteä taklaamaan pimeyden vaikutuksia omaan neurokemiaasi.

Melatoniini on hormoni, joka on kriittinen vuorokausirytmin säätelylle, pääasiassa aivojen hypotalamuksen suprakiasmaattisessa ytimessä. Sitä esiintyy kaikissa elämänmuodoissa, levistä ihmisiin. Vaikka aiemmin uskottiin, että käpyrauhanen oli tärkein melatoniinin tuottaja, uudemmat tutkimukset ovat osoittaneet tämän olevan väärä.

Käsitelläksemme jotain asiaa millään merkittävällä tavalla, on meidän ensin määriteltävä se. Palautumiseen on varmastikin monta määritelmää, mutta käytän tässä nyt omaani. Minä itse määrittelen palautumisen tilaksi, jossa keho ja/tai mieli palautuu sille aiheutuneesta/aiheutetusta ärsykkeestä tai kuormituksesta. Palautuminen on prosessi -ja sanalla ”palautunut” viitataan tilaan, jossa keho tai mieli on palautunut ärsykettä edeltävälle tasolle tai jopa sitä korkeammalle.