Harmitus on usein suuri, kun infektio katkaisee hyvän treeniputken ikävästi. Kun olo alkaa vähänkin kohentua, into palata harjoittelun pariin saattaa olla kova. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ensimmäiset päivät infektion jälkeen ovat kriittisiä hetkiä - ja sellaisia, jolloin aktiivinen treenaaja usein tekee virheen. Liian nopea palaaminen raskaan treenin pariin voi pahimmillaan aiheuttaa suurempia ongelmia kuin alkuperäinen sairastuminen. Infektio rasittaa aina kehoa ja heikentää sen kykyä sietää kuormitusta ja palautua normaalisti. Tästä syystä on erityisen tärkeää toimia harkiten, jotta kehon toipumiselle jää riittävästi aikaa.

Beetasalpaajat ovat ryhmä lääkkeitä, jotka estävät beetareseptorien aktivoitumista sympaattisen hermoston välittämässä stressivasteessa. Sympaattinen hermosto aktivoituu, kun kehomme tarvitsee valmistautua esimerkiksi fyysiseen ponnistukseen, ja se on osa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa. 

ACSM:n vuoden 2025 kuntoilutrendit paljastavat alan kehityksen: aktiiviset jäsenyydet kasvavat, pienryhmävalmennus yleistyy ja pätevien liikunta-alan ammattilaisten kysyntä kasvaa. Tutustu vuoden TOP 10 trendeihin ja alan tulevaisuuteen!

Tämä artikkeli tarkastelee tulehduskipulääkkeiden käyttöä liikunnan yhteydessä, niiden vaikutuksia kehon fysiologisiin prosesseihin, käyttöön liittyviä riskejä ja vaihtoehtoisia kivunhallintamenetelmiä.

Kirjoitin uusista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista niiden saavuttua. Tarkastelin näitä ravitsemussuosituksia tavallisen kuntoilijan näkökulmasta. Tälläkin kertaa virsi on aika samanlainen. Suomalaiset ravitsemussuositukset perinteisesti mukailevat pohjoismaisia ravitsemussuosituksia ja niin tapahtui nytkin. Nämä uudet ravitsemussuositukset ovat tyypilliseen tapaan aiheuttaneet paljon keskustelua.
Pureudutaan hieman siihen, miten nämä uudet suomalaiset ravitsemussuositukset vaikuttavat kuntoilijoiden arkeen.

Sukupolvien vaihtuessa on havaittavissa selkeä terveyteen liittyvä trendi. Milleniaalit olivat terveystietoisempia kuin aikaisemmat sukupolvet, ja nyt sama trendi vaikuttaa jatkuvan Gen Z:n myötä. Gen Z näyttää olevan tähän mennessä terveystietoisin sukupolvi. Omaan hyvinvointiin ja terveyteen halutaan panostaa laajalla rintamalla.

Rasvanpolttoon liittyy kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet ihmiskuntaa sen alkuajoista saakka. No tuo oli ehkä hieman liioittelua mutta kuitenkin nykypäivänä se on nykyisin erittäin pohdittu aihealue. Sosiaalinen media onkin sitten nostanut tämän jo aivan toisiin sfääreihin. Ennen vanhaan isoin bullshitti rasvanpolttoon löytyi TV-shopista; ”sinun ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään, vain 15 minuuttia päivässä” ja ”tällä laitteella ja rasva palaa aivan silmissä”. Nykyisin sitten erilaiset ”gurut” tarjoilevat menetelmiään ja tuotteitaan somessa. Tavoitteena on tietysti tehdä rahaa ja myydä tuotteita ja/ tai omia ohjelmiaan.

Saavut kuntosalille mutta toimintasuunnitelma puuttuu. Vaihdat vaatteet ja katselet hieman ympärillesi. Olisi niin paljon juttuja mitä voisin tehdä, mutta samaan olisi myös niin paljon juttuja salin ulkopuolella mitä voisin tehdä. Otat pienet alkulämmittelyt. Tämän jälkeen teet vähän sitä, tätä ja tuota. Lopputuloksena on se, että olet tehnyt jotain (mikä on tietysti parempi kuin ei mitään) mutta et ole kuitenkaan saanut mitään hirveän merkittävää aikaiseksi. Treenisi on ollut sinnepäin. Useimmiten tämä ”sinnepäin” ei kuitenkaan kanna kovinkaan hyviin tuloksiin, varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

On kysymys, jota valitettavan monet suomalaiset kysyvät itseltään. Samoin myös luonnollisesti tähän kysymykseen törmää usein valmentajanakin asiakastyötä tehdessä. Väsymykseen voi olla monta syytä, onneksi monet niistä liittyvät ihan pelkästään elämäntapoihin. On muistettava, että väsymys ei ole normaali olotila. Valitettavasti koettuaan sitä tarpeeksi kauan, tulee siitä ikään kuin normaali olotila. Väsymykseen siis tottuu ajan kanssa, silloin ei ehkä enää tiedosta samalla tavalla kuinka huono se oma vointi ja jaksaminen lopulta onkaan.

Sonja Laurén Trainer4Youlta ja Riku Aalto Impulssilta edustavat APT-auktorisoituja koulutustahoja. Heidän missionaan on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saada personal trainer-toiminta osaksi kansallista hyvinvointia.
-Kuka muukaan meitä suomalaisia kannustaisi kädestä pitäen terveellisemmän elämän pariin, kuin personal trainerit, Aalto muistuttaa.

Personal trainerit ovat kunto- ja terveysalan ammattilaisia, joiden tehtävänä on auttaa asiakkaita saavuttamaan liikuntaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. He suunnittelevat yksilöllisiä treeniohjelmia, tarjoavat asiantuntevaa ohjausta ja motivoivat asiakkaitaan elintapamuutoksiin.
Personal trainerin asiakkailla on monenlaisia tavoitteita. Joku haluaisi päästä alkuun liikunnan harrastamisessa, kun taas toinen liikkuu jo paljon ja haluaisi kehittää suorituskykyään vielä paremmaksi. Personal training sopii kaikille, riippumatta lähtötasosta tai tavoitteista, ja valmennuksen ja harjoittelun sisältö sovitetaan aina henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.
Valmistuessasi personal traineriksi, voit itse päättää minkälaisiin asiakkaisiin ja tavoitteisiin erikoistut.

Ravintovalmentajan rooli on monipuolinen ja tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin alalla. He toimivat asiantuntijoina ruokavalion ja ravitsemuksen ohjaamisessa, auttaen asiakkaitaan tekemään terveellisiä valintoja ja tukemaan elämäntapamuutoksia. Ravintovalmentajakoulutus tarjoaa kattavan osaamisen ravitsemuksesta, valmennustaidoista sekä käytännön työskentelystä ravitsemusohjauksessa.

Joogaohjaajakoulutus on suunniteltu antamaan syvällinen ymmärrys joogaharjoituksesta, sen perinteistä ja menetelmistä, samalla tarjoten valmiudet ohjata muita. Se yhdistää joogafilosofian, asanaharjoitukset ja hengitystekniikat kokonaisvaltaiseksi opetukseksi.

Liikunta ja urheilu ovat Suomessa tärkeässä asemassa, mutta niiden välillä on ero, joka usein unohtuu. Kummallakin on oma merkityksensä hyvinvoinnille, mutta käytännössä liikunnan arvo hukkuu liian helposti urheilun, erityisesti kilpa- ja huippu-urheilun varjoon. Keskustelut liikunnasta kääntyvät usein huomaamatta kilpaurheiluun ja kansainvälisiin saavutuksiin. Tämä ajatusvirhe voi estää meitä ymmärtämästä, miten monipuolinen liikunnan kenttä on ja kuinka laajasti sen hyötyjä voisi edistää.

Askelmittarien saavuttua markkinoille ja niiden käytön yleistyminen on näkynyt myös valmennusmetodeissa. Nykyisin monet valmentajat ja personal trainerit ohjelmoivat sykeharjoittelua enenevässä määrin askeleiden kautta. Kalenterissa ei enää lue: ”60 min peruskestävyyslenkki”. Sen sijaan siellä on maanantain kohdalla 10 000 askelta. Urheilupuolella tietenkään tätä tehdä – enkä ole aivan varma pitäisikö tätä tehdä kuntoilijoillakaan.