Rasvanpolttoon liittyy kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet ihmiskuntaa sen alkuajoista saakka. No tuo oli ehkä hieman liioittelua mutta kuitenkin nykypäivänä se on nykyisin erittäin pohdittu aihealue. Sosiaalinen media onkin sitten nostanut tämän jo aivan toisiin sfääreihin. Ennen vanhaan isoin bullshitti rasvanpolttoon löytyi TV-shopista; ”sinun ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään, vain 15 minuuttia päivässä” ja ”tällä laitteella ja rasva palaa aivan silmissä”. Nykyisin sitten erilaiset ”gurut” tarjoilevat menetelmiään ja tuotteitaan somessa. Tavoitteena on tietysti tehdä rahaa ja myydä tuotteita ja/ tai omia ohjelmiaan.

Saavut kuntosalille mutta toimintasuunnitelma puuttuu. Vaihdat vaatteet ja katselet hieman ympärillesi. Olisi niin paljon juttuja mitä voisin tehdä, mutta samaan olisi myös niin paljon juttuja salin ulkopuolella mitä voisin tehdä. Otat pienet alkulämmittelyt. Tämän jälkeen teet vähän sitä, tätä ja tuota. Lopputuloksena on se, että olet tehnyt jotain (mikä on tietysti parempi kuin ei mitään) mutta et ole kuitenkaan saanut mitään hirveän merkittävää aikaiseksi. Treenisi on ollut sinnepäin. Useimmiten tämä ”sinnepäin” ei kuitenkaan kanna kovinkaan hyviin tuloksiin, varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

On kysymys, jota valitettavan monet suomalaiset kysyvät itseltään. Samoin myös luonnollisesti tähän kysymykseen törmää usein valmentajanakin asiakastyötä tehdessä. Väsymykseen voi olla monta syytä, onneksi monet niistä liittyvät ihan pelkästään elämäntapoihin. On muistettava, että väsymys ei ole normaali olotila. Valitettavasti koettuaan sitä tarpeeksi kauan, tulee siitä ikään kuin normaali olotila. Väsymykseen siis tottuu ajan kanssa, silloin ei ehkä enää tiedosta samalla tavalla kuinka huono se oma vointi ja jaksaminen lopulta onkaan.

Sonja Laurén Trainer4Youlta ja Riku Aalto Impulssilta edustavat APT-auktorisoituja koulutustahoja. Heidän missionaan on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saada personal trainer-toiminta osaksi kansallista hyvinvointia.
-Kuka muukaan meitä suomalaisia kannustaisi kädestä pitäen terveellisemmän elämän pariin, kuin personal trainerit, Aalto muistuttaa.

Personal trainerit ovat kunto- ja terveysalan ammattilaisia, joiden tehtävänä on auttaa asiakkaita saavuttamaan liikuntaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. He suunnittelevat yksilöllisiä treeniohjelmia, tarjoavat asiantuntevaa ohjausta ja motivoivat asiakkaitaan elintapamuutoksiin.
Personal trainerin asiakkailla on monenlaisia tavoitteita. Joku haluaisi päästä alkuun liikunnan harrastamisessa, kun taas toinen liikkuu jo paljon ja haluaisi kehittää suorituskykyään vielä paremmaksi. Personal training sopii kaikille, riippumatta lähtötasosta tai tavoitteista, ja valmennuksen ja harjoittelun sisältö sovitetaan aina henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin.
Valmistuessasi personal traineriksi, voit itse päättää minkälaisiin asiakkaisiin ja tavoitteisiin erikoistut.

Ravintovalmentajan rooli on monipuolinen ja tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin alalla. He toimivat asiantuntijoina ruokavalion ja ravitsemuksen ohjaamisessa, auttaen asiakkaitaan tekemään terveellisiä valintoja ja tukemaan elämäntapamuutoksia. Ravintovalmentajakoulutus tarjoaa kattavan osaamisen ravitsemuksesta, valmennustaidoista sekä käytännön työskentelystä ravitsemusohjauksessa.

Joogaohjaajakoulutus on suunniteltu antamaan syvällinen ymmärrys joogaharjoituksesta, sen perinteistä ja menetelmistä, samalla tarjoten valmiudet ohjata muita. Se yhdistää joogafilosofian, asanaharjoitukset ja hengitystekniikat kokonaisvaltaiseksi opetukseksi.

Liikunta ja urheilu ovat Suomessa tärkeässä asemassa, mutta niiden välillä on ero, joka usein unohtuu. Kummallakin on oma merkityksensä hyvinvoinnille, mutta käytännössä liikunnan arvo hukkuu liian helposti urheilun, erityisesti kilpa- ja huippu-urheilun varjoon. Keskustelut liikunnasta kääntyvät usein huomaamatta kilpaurheiluun ja kansainvälisiin saavutuksiin. Tämä ajatusvirhe voi estää meitä ymmärtämästä, miten monipuolinen liikunnan kenttä on ja kuinka laajasti sen hyötyjä voisi edistää.

Askelmittarien saavuttua markkinoille ja niiden käytön yleistyminen on näkynyt myös valmennusmetodeissa. Nykyisin monet valmentajat ja personal trainerit ohjelmoivat sykeharjoittelua enenevässä määrin askeleiden kautta. Kalenterissa ei enää lue: ”60 min peruskestävyyslenkki”. Sen sijaan siellä on maanantain kohdalla 10 000 askelta. Urheilupuolella tietenkään tätä tehdä – enkä ole aivan varma pitäisikö tätä tehdä kuntoilijoillakaan.

Jokainen nuoruudessaan hyvässä kunnossa ollut muistaa, miten paluu harjoitteluun tauon jälkeen on ollut suhteellisen helppoa. Nuorempana yleinen suorituskyky ja kunto ei hirveän oleellisesti tipahda, vaikka olisi pidempikin tauko.

On kysymys, joka on askarruttanut ihmiskuntaa sen alkuajoista saakka. No tuo oli ehkä hieman liioittelua mutta kuitenkin nykypäivänä se on nykyisin erittäin pohdittu aihealue. Sosiaalinen media onkin sitten nostanut tämän jo aivan toisiin sfääreihin. Ennen vanhaan isoin bullshitti rasvanpolttoon löytyi TV-shopista; ”Sinun ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään, vain 15 minuuttia päivässä” ja ”Tällä laitteella rasva palaa aivan silmissä”. Nykyisin sitten erilaiset ”gurut” tarjoilevat menetelmiään ja tuotteitaan somessa. Tavoitteena on tietysti tehdä rahaa ja myydä tuotteita ja/ tai omia ohjelmiaan.

Tähän topikkiin on ottanut jo kantaa paljon minua fiksummat ihmiset. Lihastohtori Hulmi on käsitellyt tätä blogissaan ja samoin on myös Haikaraisen Timo omassa blogikirjoituksessaan. Mediassa on nyt tässä hiljattain ollut jonkin matkaa kirjoittelua natriumbikarbonaatista eli ruokasoodasta. Urheilussa tämä kikka tiedetään varsin hyvin ja sitä onkin käytetty jo pitkään. Onko tässä varsin arkisessa elintarvikkeessa mitään tavalliselle salikävijälle?

“Go heavy or go home” ja ”Salil eka salil vika”  -löytyy painettuna monen treenaajan T-paitaan tai ainakin viimeistään somen kautta kaiverrettuna tajuntaan. Tässä ei ole sinänsä mitään vikaa mutta aina tulisi huomioida se vaa´an toinen puoli. Viittaan nyt siis rentoutumiseen.

Treenille otetaan kyllä aika mutta harva ottaa sen rentoutumiselle. Kuitenkin kyseessä olisi aivan yhtä tärkeä aika, ellei joissain tapauksissa jopa tärkeämpi. Modernissa yhteiskunnassa kova ja nopeatempoinen tahti on jo muodostunut normiksi. Aivomme ja hermostomme kuitenkin vaatisi sitä alasajoa varsinkin iltaisin. Nämä kerätyt kierrokset näkyvät uniongelmina ja yleisenä ärtyneisyytenä. Tällainen tila ei myöskään ruoki luovuutta ei edistä palautumista.

Kun ihminen päättää, että nyt muutan elintapojani ja pudotan painoani, hän usein tekee kaikki muutokset kerralla. Ajatuksella: “STOP kaikki muu elämä, nyt minä muutan elintapojani.”

Se on inhimillistä. Muutoksen halutaan tapahtuvan nopeasti. Jos mitään ei tapahdu, tulee helposti mieleen ajatus, että eihän tästäkään mitään tule. En onnistu tässäkään. Varsinkin, jos takana on jo useampi epäonnistunut dieettikokeilu tai laihdutusyritys.

Normaali työssäkäyvä ihminen viettää ison osan ajastaan ja elämästään omalla työpaikallaan. Ihmisen kokonaisterveyttä ajatellen, on näillä työolosuhteilla suuri merkitys yksilön terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Työergonomia voidaan jakaa psyykkisiin ja fyysisiin tekijöihin. Molemmat ovat yhtä tärkeitä tavoitellessa kokonaisvaltaista yksilön hyvinvointia.

Suomessa tule-sairaudet (tuki -ja liikuntaelin) aiheuttavat vuosittain merkittäviä kustannuksia yrityksille ja yhteiskunnallemme. Työkyvyttömyyseläkkeistä lähes joka kolmas aiheutuu tule-sairauksista. Vuosittain Kela korvaa noin 3,8 miljoonaa sairauspäivää tules ongelmien vuoksi. Yritysten tappiot tules ongelmista, mitataan useissa miljardeissa (Työterveyslaitos ja Tule ry).