Suurin osa meistä on sisäistänyt ajatuksen siitä, että kehittyäkseen joutuu näkemään vaivaa ja tekemään paljon töitä. Vaan liian usein unohdetaan huoltotoimenpiteiden ja palautumisen merkitys kehityksen kannalta. Kehittävässä harjoittelussa kun ei ole kyse siitä, kuka jaksaa harjoitella eniten, vaan kuka osaa säädellä taitavasti rasituksen ja palautuksen välistä suhdetta, eli kokonaiskuormitusta. Sanonta "kehityt juuri niin hyvin kuin palaudut" pitää kutinsa.

Oman vartalon painon hyödyntäminen on keskeisessä roolissa työnnöissä sekä potkuissa. Potkullisissa tekniikoissa tekniikan oppimisen kannalta on tärkeää saada suksiin hyvä pito, koska vauhti ponnistetaan lumeen pysäytetystä suksesta. Hyökkäävällä hiihtoasennolla on helpompi päästä yhden suksen päälle ja tämän myötä suksi pitää paremmin. Lisäksi lonkankoukistajien liikkuvuus ei rajoita liikettä ja ponnistus on mahdollista viedä loppuun asti.

Suorituksen aikana elimistö käy kierroksilla ja ääreisverenkierto heikkenee. Veri pumppautuu suorituksessa työtä tekeville isoille lihaksille ja aivoille, jolloin erityisesti jalat, kädet, alapää, rintakehä ja pää kannattaa pitää lämpöisinä.

Talvella pukeutuminen onkin avainasemassa, jotta hiihtäminen säilyy mukavana. Yleensä ladulle lähtiessä tulee olla hivenen vilu, koska suorituksen aikana elimistö haihduttaa lämpöä. Pukeutumisessa kannattaa noudattaa omia tottumuksia, mutta tietyillä materiaaliratkaisuilla hiihtolenkistä saadaan nautinnollisempi.

Tarkastellaan pääperiaatteita päivän aterioiden koostamiseen. Otetaan lähtökohdaksi, että syöt 3–4 tunnin välein. Tämän luettuasi tiedät, mihin sinun kannattaa satsata aterioissasi ja mitkä tyypilliset ateriamokat kannattaa välttää, jos haluat edetä tehokkaasti kroppasi muokkaamisessa.

Espoolainen Hanna Ismael on totutellut hyvään syömiseen ravitsemusasiantuntija Jonna Heinosen johdolla viime keväästä saakka. "Hyvin syömisessä yleisin ongelmakohta on syömisen hallinnan puute", Heinonen sanoo. Hanna on pyrkinyt laihduttamaan. Hän uskoo malttiin, eikä halua hötkyillä asian suhteen. "Jos nyt aluksi lähtisi vaikkapa kymmenisen kiloa", 24-vuotias Hanna tuumii.

Hän kertoo aiemmin yrittäneensä karistaa liikakiloja personal trainerin avustuksella, mutta päätti valmennussuhteen, kun näkemykset valmentajan kanssa eivät osuneet oikein yksiin. Lisäksi Hanna koki valmentajan antamat ruokaohjeet liian vaikeaksi sovittaa matkailuvirkailijaksi opiskelevan yksinhuoltajan arkeen.

Hyvin usein täysin erilaisen vuorovaikuttajan kanssa ensikohtaamisesta voi jäädä hieman epämääräinen, jopa hölmistynyt tunne. Vuorovaikutus tuntuu tällöin meistä jotenkin hankalalta ja teemme usein tulkintoja kohtaamisen epäonnistumisesta, joka muistin syövereihin taltioituessaan jättää ennakko-olettamuksia seuraavaan mahdolliseen kohtaamiseen. Muistiin jää usein mm. vastapuolen äkkipikainen toiminta, suorapuheisuus, äänekkyys ja räiskyvä kehonkieli.

Fyysisen työn muuttuminen staattiseksi näytön tuijottamiseksi ja hiiren näpyttelyksi kuormittaa kehoa yksipuolisesti. Ongelmana on lihasten samanaikainen staattinen ylikuormittuminen ja dynaaminen alikuormittuminen. Liikkumattomuus kangistaa ja passivoi lihakset, lamauttaa verenkierron sekä aineenvaihdunnan ja lysäyttää ryhdin.

Tapaan entisen kouluttajamme, personal trainer Mikko Niirasen oululaisessa puistokahvila Makiassa. Agendalla on päivittää kuulumiset ja rupatella niitä näitä iltapäiväkahvien merkeissä. Mikko on saapunut lapsuudenkotikaupunkiinsa Ouluun uudesta kotikaupungistaan Espanjan Malagasta (La Cala de Mijas), jonne avopuoliso Ilona Siekkinen jäi tällä kertaa odottelemaan uuden kodin valmistumista. Mutta, mitä kuuluu Mikko Niiraselle? Ja millaisten vaiheiden kautta on päästy tähän hetkeen? Uskon, että sinuakin kiinnostaa, joten jaan siksi Mikon tarinan sinunkin luettavaksesi.