Urheilijan ravitsemuksessa tärkeintä on riittävä energian ja ravintoaineiden saanti, muistuttaa liikuntafysiologi ja lihastutkija Juha Hulmi Jyväskylän yliopistosta. Erilaisia muotivillityksiä tulee ja menee, mutta ihmisen fysiologia säilyy.

Juha Hulmi puhui viime viikolla parisataapäiselle yleisölle Jyväskylän yliopiston järjestämässä vuotuisessa tapahtumassa, jonka teemana oli tänä vuonna kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistäminen. Tätä ns. hybridiharjoittelua on povattu yhdeksi liikunta-alan tulevaisuuden trendiksi. Kuntoilijat haluavat monipuolistaa harjoitteluaan ja saada treenistä kaiken irti.

Lihavuustutkija Kevin Hall on kehittänyt laskurin, joka arvioi laihduttamiseen tarvittavan energiamäärän ja aikajänteen. Laskurin mukaan ihminen laihtuu hitaammin kuin usein kuvitellaan.

Vanha sääntö kuuluu, että kun syö päivittäin 500 kcal vähemmän kuin tavallisesti – eli jättää syömättä esimerkiksi puolikkaan sipsipussin – laihtuu puoli kiloa viikossa. Yksinkertaista, eikö vain? Ei ihme, että periaate löytyy lähes jokaisesta laihdutusoppaasta ja -kirjasta. Harmi vain, ettei se pidä paikkaansa.500 kcal -periaate nojaa tietoon, jonka mukaan kilo ihmisen rasvakudosta sisältää karkeasti arvioituna 7000 kcal. Puolen kilon karistamiseksi tarvitaan siis 3500 kcal energiavaje; toisin sanoen 500 kcal per päivä seitsemän päivän ajan.

Sami Alalauri pelasi pitkään päätyökseen jääkiekkoa Kärppien edustusjoukkueessa. Lopulta peli ei enää kulkenut. Ainakaan riittävän hyvin. Taustalla oli paha loukkaantuminen ja Samin omat rajat pelaajana tulivat vastaan. Siihen aikaan Juhani Tamminen toimi Kärppien valmentajana.

"Hän pyysi minut valmentajakoppiin ja sanoi, että jos ei joukkueeseen tule malaria, et pääse pelaamaan. Minä sitten mietin asiaa ja totesin, että eipä ole joukkueessa kovin paljon malariaa ollut. Aluksi asia tuntui pahalta, mutta olen jälkeenpäin ollut kiitollinen Tamille. Hän olisi myös auttanut uuden seuran etsinnässä mutta päädyin siihen, että on aika tehdä jotain muuta", Sami kertoo.