Kuntoilijan yleisin sudenkuoppa on samanaikainen liikunnan määrän ja tehon lisääminen sekä syömisen vähentäminen. Vaikka on itsestäänselvyys, että runsaampi ja tehokkaampi liikkuminen kaipaa tuekseen määrällisesti sekä laadullisesti runsaampaa tankkaamista, sortuu suuri osa kuntoilijoista tähän ansaan. Valmennettuani parin vuosikymmenen aikana satoja kuntoilija- ja urheilija-asiakkaita, on näppituntumani se, että 90 % heistä söi aivan liian vähän jaksaakseen, kehittyäkseen, laihtuakseen ja palautuakseen.

Ratkaisua liikkumattomuusepidemiaan povataan sen aiheuttajasta.

Kehittyneen teknologian automatisoidessa työntekoa ja vähentäessä fyysisten askareiden tarvetta työympäristössä, myös vapaa-ajanviettotavat ovat länsimaissa muuttuneet fyysisesti passiivisemmiksi. Inaktiivisuus eli liikumattomuus on salakavalasti kasvanut valtaamaan leijonan osan itse kunkin vuorokaudesta. Vai kuinka monelle postien tarkastaminen tarkoittaa vielä kävelyä pihatien poikki kohti kepin nokassa nököttävää postilaatikkoa?