Vuoden 2025 liikuntatrendit
Mikä trendaa alallamme vuonna 2025? ACSM:n maailmanlaajuinen kuntoilutrendikysely puretuu tänäkin vuonna, missä mennään.
Terveys- ja kuntoiluala jatkaa kasvuaan COVID-19-pandemian jälkeisestä epävarmuudesta huolimatta. Kasvavat aktiivisten jäsenyyksien määrät, osallistuminen henkilökohtaiseen ja pienryhmävalmennukseen sekä ikääntyneiden lisääntynyt terveysklubien käyttö osoittavat, että markkinat elpyvät edelleen. Lisäksi pätevien liikunta-alan ammattilaisten, kuten sertifioitujen personal trainereiden, kliinisten liikuntafysiologien ja urheilutrainerien, kysynnän odotetaan kasvavan 10–14 % vuoteen 2032 mennessä. Tästä syystä on tärkeää, että alan sidosryhmillä (esimerkiksi omistajilla, toimijoilla, ammattilaisilla ja tutkijoilla) on luotettavaa näyttöä, johon perustaa liiketoimintapäätökset ja ammatillisen kehityksen mahdollisuudet.
ACSM:n (American College of Sports Medicine) maailmanlaajuinen kuntoilutrendikysely on vuodesta 2006 alkaen ollut odotettu lista, joka ennustaa tärkeimpiä trendejä ja tarjoaa mahdollisuuksia ohjata kuntoilualan tulevaisuutta. Vuosittaiset kyselytulokset tarjoavat terveys- ja kuntoilualan ammattilaisille tietoa uusista nousevista trendeistä ja innovatiivisista harjoittelumuodoista, jotka auttavat palvelemaan kuluttajia paremmin.
1 Kehon mittauslaitteet
Nämä teknologialaitteet jatkavat ykköstrendinä vuoden 2025 tutkimuksessa, lähes samalla tasolla kuin edellisten tutkimusten tulokset vuodesta 2016 lähtien (kolmonen vuonna 2018 ja kakkonen vuonna 2021). Tämän teknologian ala kehittyy jatkuvasti ja mahdollistaa reaaliaikaisen itse-seurannan ja palautteen laitteilta, kuten kuntoilurannekkeilta, älykelloilta, sykevöiltä ja GPS-seurantalaitteilta. Nämä laitteet voivat tarjota tietoa, kuten fyysistä aktiivisuutta (esim. askeleet, aktiiviset minuutit), terveysindikaattoreita (esim. syke, EKG, verensokeri), istumakäyttäytymistä, unta ja jopa stressiä (esim. sykevaihtelu).
Mukana kulkevat aktiivisuusmittarit voivat tukea terveellisten elämäntapojen muutosta asettamalla tavoitteita, tarjoamalla henkilökohtaista valmennusta tai yhdistämällä ne sovelluksiin, jotka antavat toimittavaa tietoa. Huolimatta teknologian positiivisista hyödyistä käyttäytymisen muuttamisen tukemisessa, on vielä tehtävä työtä teknologian luotettavuuden, pätevyyden ja tietosuojan parantamiseksi. Liikunta-alan ammattilaisten tulisi hyödyntää teknologioita tarjotakseen tukea ja ohjausta asiakkailleen, samalla kun he tunnistavat laitteiden mahdolliset rajoitukset tietyissä ympäristöissä (esim. terveydenhuolto) ja erityisryhmissä (esim. ikääntyneet).
Kehon mittauksen teknologiat olivat ykköstrendi kaikilla liikunta-alan ammattilaisilla tämän vuoden tutkimuksessa, lukuun ottamatta kokopäiväisiä henkilökohtaisia valmentajia.
2 Mobiilisovellukset liikuntaan
Mobiilisovellukset liikuntaan nousevat edelleen listalla (sijalla 7 vuonna 2024 ja sijalla 20 vuonna 2023) ja vaikuttavat olevan tärkeämpi trendi kokeneempien liikunta-alan ammattilaisten keskuudessa. Vuonna 2023 liikuntasovelluksia ladattiin 850 miljoonaa kertaa lähes 370 miljoonalta käyttäjältä. Mobiililiikuntasovellusten nousujohteinen kehitys voi liittyä niiden yhteensopivuuteen ykköstrendin teknologian kanssa. Mobiilisovellukset voivat mahdollistaa joustavan, mukautuvan, saavutettavan ja räätälöitävän liikuntasuunnittelun.
Aloittelijat voivat hyötyä laadukkaan mobiilisovelluksen käytöstä erityisesti silloin, kun sovellusta käytetään yhdessä tai laajennuksena pätevän liikunta-alan ammattilaisen kanssa. Kuten kehon mittausteknologian kohdalla, myös ilmaisia liikuntasovelluksia käytettäessä on syytä olla varovainen, sillä ne saattavat olla puutteellisia teoreettisista tai fysiologisista perusteista.
3 Liikuntaohjelmat ikääntyville aikuisille
Liikuntaohjelmien kehittäminen ikääntyville aikuisille säilyttää asemansa kolmosen trendinä. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus tälle väestöryhmälle on edelleen tärkeä strategia yleisen terveyden ylläpitämiseksi, kroonisten sairauksien ehkäisemiseksi, elämänlaadun parantamiseksi ja itsenäisen elämän edistämiseksi. 60 vuotta täyttäneet aikuiset ovat myös vähemmän todennäköisiä saavuttamaan terveyttä edistävän suositellun liikunnan määrän, joten he ovat tärkeä väestöryhmä korkealaatuisille, todisteisiin perustuville ohjelmille.
Sarkopenia, ikääntymiseen liittyvä lihasmassan, -funktion ja voiman väheneminen, vaikuttaa suureen osaan ikääntyvistä aikuisista ja lisää heikkouden ja/tai kaatumisten riskiä. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä kehitti ensimmäisen globaaliin sarkopenian määritelmän, mikä on tärkeä askel kohti sarkopenian tunnistamista ja hoitotoimenpiteiden ohjaamista maailmanlaajuisesti.
On todennäköistä, että kun ikääntyvät aikuiset alkavat muodostaa suuremman osan esimerkiksi Yhdysvaltojen väestöstä, tämä trendi liikuntaohjelmoinnissa tälle väestöryhmälle tulee olemaan tärkeä ammatillisen kehityksen alue liikunta-alan ammattilaisille. Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.
4 Liikunta osana painonpudotuksessa
Liikunta painonpudotuksen tukena pysyy vakiintuneena nelosena trendilistalla. Ylipainon yleisyys on kaksinkertaistunut aikuisten keskuudessa maailmanlaajuisesti, ja noin yksi kahdeksasta aikuisesta luokitellaan liikalihavaksi. Lisäksi lasten ja nuorten ylipainoluvut ovat lähes nelinkertaistuneet viimeisten 30 vuoden aikana.
Vaikka liikunnan hyödyt ovat positiivisia painosta riippumatta, säännöllinen liikunta tulisi sisällyttää osaksi monivaiheista strategiaa pitkäaikaisen painonpudotuksen ylläpitämiseksi. Liikunta, erityisesti voimaharjoittelu, on tärkein tekijä vähärasvaisen lihasmassan ylläpitämisessä kalorivajeessa ja/tai ylipainolääkityksen aikana. Liikuntaohjelmoinnin tulee lisäksi keskittyä liikunnan mahdollisuuksien maksimoimiseen päivän aikana (eli vähentämällä paikallaanoloa), erityisesti ylipainoisilla henkilöillä tai henkilöillä, jotka ovat kalorivajeessa. Tällöin ohjelmointi tulisi painottaa aerobisen ja vastusharjoittelun yhdistelmää kohtuullisella tai kovalla intensiteetillä.
Ylipainolääkkeiden käytön lisääntyessä liikunta-alan ammattilaisten tulisi olla tietoisia näiden lääkkeiden vaikutuksesta liikuntakäyttäytymiseen. Esimerkiksi näiden lääkkeiden yleiset sivuvaikutukset voivat vaihdella, ja niihin voi liittyä ruoansulatusongelmia ja väsymystä. Tämän vuoksi asiakkaat saattavat olla haluttomia osallistumaan suuriin määriin korkean intensiteetin liikuntaa.
On suositeltavaa, että liikunta-alan ammattilaiset luovat selkeän viestintäkanavan asiakkaidensa kanssa ymmärtääkseen heidän aikaisempia liikuntaelämyksiään. Liikunnan nautittavuuden ja toteutettavuuden kohdentaminen tärkeiksi ohjelmoinnin tavoitteiksi voi lisätä itseluottamusta ja vähentää ylipainoon liittyvää stigmaa. Kiinnostavaa on, että voimaharjoittelu- ja kuntovalmentajat arvioivat tämän trendin korkeammaksi täyden pisteen verran verrattuna muihin ammattilaisryhmiin. Voimaharjoittelu- ja kuntovalmentajat ovat usein osa monialaisia urheilusuorituskykytiimejä, jotka vastaavat siitä, että urheilijat täyttävät paino- ja kehon koostumuksen vaatimukset erityisesti painoluokassa kilpailevissa lajeissa, kuten olympiapainonnostossa, nyrkkeilyssä ja painissa.
5 Perinteinen voimaharjoittelu
Perinteinen voimaharjoittelu nousi takaisin viidenneksi trendiksi vuoden 2024 kyselyssä, vaikka se oli pudonnut sijalle 17 edellisessä. Perinteinen voimaharjoittelu, joka on keskeinen osa liikuntasuosituksia, hyödyntää välineitä kuten tankoja, käsipainoja ja kahvakuulia, ja keskittyy oikeaan liikkumiseen ja nostotekniikkaan lihaskunnon parantamiseksi tai ylläpitämiseksi.
Vuoden 2018 Yhdysvaltain liikuntasuositukset suosittelevat, että aikuiset tekevät vähintään kahtena päivänä viikossa voimaharjoittelua, joka kattaa kaikki tärkeimmät lihasryhmät. Tästä suosituksesta huolimatta monet aikuiset eivät saavuta riittävää määrää voimaharjoittelua. Liikunta-alan ammattilaiset voivat auttaa asiakkaitaan saavuttamaan suositellun voimaharjoittelumäärän progressiivisella ohjelmoinnilla, jossa muokataan toistomääriä, sarjoja, tempoa, kuormaa ja/tai harjoitusten valintaa. Voimalla on suuri merkitys ihmisten jaksamiseen arjessa ja iän karttuessa myös omatoimisuuden ylläpitoon.
6 Korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT)
Korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT) nousi sijalle 6 trendeissä ja on ollut jatkuvasti top 10 -trendi vuodesta 2018 lähtien. Sen vakaa suosio johtunee sen tehokkuudesta harjoitusmuotona eri väestöryhmissä ja vaihtelevissa terveystiloissa (esim. sydän- ja verisuonisairaudet sekä syöpä). HIIT koostuu toistuvista, lyhyistä, lähes maksimaalisista, korkeaintensiteettisistä (yli 85 % maksimisydänfrequenssista) aerobista ponnisteluista, joita seuraa aktiivinen tai passiivinen palautumisaika (<65 % maksimisydänfrequenssista), joka mahdollistaa riittävän palautumisen seuraavan työponnistuksen toistamiseen.
HIIT on aikataloudellisesti tehokasta ja vaatii vain vähän välineitä, mikä tekee siitä toteutettavan monenlaisissa ympäristöissä. Liikunta-alan ammattilaisten tulisi suorittaa asianmukainen esikartoitus asiakkaidensa kanssa, valvoa tarkasti intensiteettiä ja muotoa turvallisuuden varmistamiseksi, ja he voivat harkita digitaalisten teknologioiden käyttöä tässä yhteydessä.
7 Tietoon perustuva harjoitteluteknologia
Tietoon perustuva harjoitteluteknologia lisättiin listalle vuonna 2024, ja se on vuoden 2025 seitsemänneksi merkittävin trendi. Tällainen teknologia auttaa asiakkaita ymmärtämään kehon fysiologisia reaktioita harjoitusärsykkeisiin reaaliajassa. Tämä harjoittelumuoto mahdollistaa yksilöllisen valmennuksen ja ohjauksen, jopa ryhmätilanteissa, joissa kuntotasot voivat vaihdella suuresti.
Liikunta-alan ammattilaiset voivat hyödyntää myös biopalautejärjestelmiä (kuten unta ja sykevaihtelua) tärkeinä harjoittelun ja palautumisen osina. Käyttämällä reaaliaikaista dataa päivittäisten harjoitusten räätälöintiin ammattilaiset voivat helpommin mukauttaa harjoittelun muuttujia akuutteihin olosuhteisiin, mikä lisää harjoittelun turvallisuutta erityisryhmille, kuten sydän- ja aineenvaihduntasairauksista kärsiville.
Tämä tietoon perustuvan harjoittelun trendi näyttää olevan erityisen suosittu voima- ja kuntovalmentajien sekä urheilutrainerien keskuudessa.
8 Liikunta mielenterveyden tukena
Liikunta mielenterveyden tukena säilyy vuoden 2025 kahdeksantena trendinä, tultuaan listalle vuonna 2024. Tämä trendi keskittyy liikuntaohjelmien suunnitteluun, joiden tavoitteena on parantaa mielenterveyden osa-alueita, kuten ahdistuksen, stressin ja masennuksen lievittämistä.
Vaikka tarkkoja liikuntaohjeita mielenterveyshyötyjen saavuttamiseksi ei ole vielä määritelty, liikunta-alan ammattilaisten tulisi pyrkiä auttamaan asiakkaita keräämään fyysistä aktiivisuutta, joka vastaa suosituksia. Lisäksi on tärkeää huomioida asiakkaiden mieltymykset eri liikuntamuotoihin ja tunnistaa yksilölliset esteet, jotka voivat vaikuttaa osallistumiseen.
9 Toiminnallinen harjoittelu
Toiminnallinen harjoittelu sisältää tyypillisesti voimaharjoittelua, jonka tavoitteena on parantaa tasapainoa, koordinaatiota, toiminnallisia liikkeitä ja kestävyyttä, jotka heijastavat arjen askareita ja toimintoja. Toiminnallinen kuntoharjoittelu on ollut mukana trendilistalla eri sijoilla vuodesta 2007 lähtien, mutta vuonna 2024 se putosi sijalle 14. Sen vakaus 20 suosituimman trendin joukossa selittyy sillä, että harjoittelumuodon arvostus kasvaa lineaarisesti ammattilaisen kokemuksen lisääntyessä.
Tämä trendi on erityisen tärkeä liikunta-alan ammattilaisille, jotka työskentelevät ikääntyneiden ja kliinisten asiakasryhmien kanssa, sillä sen avulla voidaan luoda liikuntakäyttäytymistä, joka tukee elämänlaadun parantumista koko elämänkaaren ajan.
10 Terveys- ja hyvinvointivalmennus
Terveys- ja hyvinvointivalmennus on noussut vuoden 2025 trendilistalla sijalle 10. Terveys- ja hyvinvointivalmentajat hyödyntävät käyttäytymistieteen periaatteita edistääkseen terveys- ja elämäntapalääketieteen ohjelmia. Valmennuksessa pureudutaan tutkimukseen perustuviin valmennustyökaluihin, jotka tukevat yksilön kasvua ja muutosten aikaansaamista.
