Mitä beetasalpaajat ovat?

Beetasalpaajat ovat ryhmä lääkkeitä, jotka estävät beetareseptorien aktivoitumista sympaattisen hermoston välittämässä stressivasteessa. Sympaattinen hermosto aktivoituu, kun kehomme tarvitsee valmistautua esimerkiksi fyysiseen ponnistukseen, ja se on osa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa. 

Beetasalpaajat estävät sympaattisen hermoston vaikutusta useisiin elinryhmiin, ja ensisijaisesti hidastavat sydämen sykettä, pienentävät sydämen supistusvoimaa ja alentavat verenpainetta.

Farmakologinen vaikutusmekanismi

Beetasalpaajat vaikuttavat beeta-adrenergisiin reseptoreihin, joita on pääasiassa kahta tyyppiä: beeta-1-reseptoreita, joita sijaitsee erityisesti sydämessä ja jotka aktivoituessaan lisäävät sydämen sykenopeutta ja supistusvoimaa, ja beeta-2-reseptoreita, jotka sijaitsevat esimerkiksi keuhkoputkien ja verisuonten ympärillä. Aktivoituessaan ne rentouttavat sileitä lihaksia saaden aikaan keuhkoputkien laajenemisen ja vasodilataation.

Beetasalpaajat sitoutuvat näihin reseptoreihin aktivoimatta niitä, ja estävät näin sympaattisen hermoston välittäjäaineiden, adrenaliinin ja noradrenaliinin, sitoutumisen ja vaikutukset.

Yleisimmät käyttöaiheet

Beetasalpaajia voidaan määrätä muun muassa:

-Kohonneen verenpaineen hoitoon

-Sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden hoitoon

-Migreenin estohoitoon (erityisesti propranololi)

-Kilpirauhasen liikatoiminnan oireiden lievitykseen

-Dysautonomian, kuten posturaalisen ortostaattisen takykardian (POTS), oireiden hoitoon

Beetasalpaajien vaikutukset harjoitteluun

Beetasalpaajien merkittävin vaikutus liikuntaan liittyy sykkeen säätelyyn. Yleisesti ottaen ne hidastavat lepo- ja rasitussykettä, sekä laskevat maksimisykettä, mutta eri valmisteilla on erilaisia vaikutusmekanismeja. Beetasalpaajien käyttö vaikuttaa sekä sydämen että koko kehon kykyyn sopeutua fyysiseen kuormitukseen. Ne vaikuttavat treeniin ja suorituskykyyn muun muassa seuraavilla tavoilla:

-Maksimaalinen hapenottokyky heikkenee, koska sydämen minuuttitilavuus pienenee ja verenkierron kapasiteetti rajoittuu.

-Kestävyysharjoittelu tuntuu raskaammalta, koska sydämen toiminta ei lisäänny riittävästi rasituksen intensiteetin kasvaessa.

-Urheilusuoritus kärsii erityisesti monilihastyötä ja aerobista kapasiteettia vaativissa lajeissa, kuten juoksussa ja pyöräilyssä.

Beetasalpaajat heikentävät rasituksen sietokykyä etenkin lääkkeen aloittamisvaiheessa. Vaikka suorituskyky yleisesti ottaen heikkenee, sydänsairailla fyysinen toimintakyky usein paranee ajan ja harjoittelun myötä, kun lääkitys vakauttaa sydämen toimintaa ja mahdollistaa liikunnan turvallisen harrastamisen.

Akuutit ja krooniset vasteet liikuntaan beetasalpaajien käytössä

Beetasalpaajat laskevat VO₂max-arvoa eli kehon maksimaalista hapenottokykyä erityisesti akuutissa käytössä (Pollock ym., 1991). Pitkäaikaisen ja säännöllisen harjoittelun avulla suorituskyky voi kuitenkin taas parantua, kun keho sopeutuu liikkumaan lääkityksen kanssa. Sydänselektiiviset beetasalpaajat, kuten metoprololi ja bisoprololi, vaikuttavat yleensä vähemmän keuhkoihin ja ovat turvallisempia astmaatikoille kuin ei-selektiiviset valmisteet, kuten propranololi (Duodecim, 2022).

Vaikutukset liikuntaan voidaan jakaa akuutteihin ja kroonisiin vasteisiin:

Akuutit vasteet

-Sykkeen hidastuminen: Beetasalpaajat rajoittavat sykkeen nousua erityisesti rasituksen aikana, mikä voi aiheuttaa raskauden tunnetta matalillakin intensiteeteillä.

-Minuuttitilavuuden lasku: Beetasalpaajat vähentävät sykkeen lisäksi sydämen supistumisvoimakkuutta, mikä rajoittaa sydämen pumppausvastetta rasituksen noustessa. Tämä laskee erityisesti alkuvaiheessa liikunnan maksimisuorituskykyä.

-Verenkierron paikallisen säätelyn häiriintyminen: Ei-selektiiviset beetasalpaajat (kuten propranololi) voivat ainakin teoriassa estää lihasten riittävää hapensaantia erityisesti raskaassa liikunnassa estämällä beeta-2-reseptoreiden verisuonia laajentavaa vaikutusta.

-Keuhkoputkien supistuminen: Ei-selektiiviset beetasalpaajat voivat estää beeta-2-reseptoreita keuhkoputkien sileissä lihaksissa, mikä aiheuttaa niiden supistumista ja voi pahentaa astman oireita ja hengitysvaikeutta.

-Lihasvoiman heikkeneminen ja väsymys: Liikunnan intensiteetti tuntuu suuremmalta suhteessa fyysiseen ponnistukseen, kun hapenkuljetus ja verenkierto ei lisäänny samalla tavalla kuin normaalisti. Tämä estää lihaksia tuottamasta tehokkaasti voimaa.

Krooniset vasteet

-Parantunut toimintakyky: Pitkäaikaisessa käytössä erityisesti sydänpotilailla fyysinen toimintakyky voi parantua, koska sydämen kuormitus vähenee ja taloudellisuus paranee. Tämä vähentää liikuntaan liittyviä sydänoireita ja verenpaineen vaihtelua.

-Sopeutuminen alhaisempaan sykkeen nousuun: Harjoittelun myötä elimistö oppii kompensoimaan sykkeen hidastumista esimerkiksi tehostamalla perifeeristä hapen käyttöä.

-VO₂max-arvon osittainen palautuminen: Harjoittelun jatkuessa kardiovaskulaarinen kunto voi osittain korjautua, vaikka maksimisuorituskyky ei yleensä palaakaan lääkitystä edeltäneelle tasolle.

Harjoittelu ja beetasalpaajien käyttö

Beetasalpaajia käyttävän kannattaa huomioida harjoittelussaan seuraavat:

Ortostaattinen hypotensio: Riski äkilliseen verenpaineen laskuun seisomaan noustessa kasvaa beetasalpaajien käyttäjillä. Nousut istuma- tai makuuasennosta tulisi suorittaa hitaasti, joten kannattaa välttää liikuntalajeja, joissa kehon asento vaihtuu rivakasti, kuten fyysiset joogamuodot. Vettä kannattaa juoda säännöllisesti ennen ja jälkeen harjoituksen, koska riittävä nesteytys voi auttaa vähentämään ortostaattisen hypotension riskiä.

Alhainen syke ja rasituksen sieto: Harjoittelun intensiteetin arviointiin kannattaa käyttää subjektiivista rasitustuntemusta (esim. Borgin asteikkoa). Esimerkiksi pyrkimys päästä tasolle 12–14 (kohtalainen rasitus), voisi olla beetasalpaajia käyttävälle sopiva. Seuraa hengitystäsi – ”PPPP eli Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta” on etenkin aluksi hyvä ohje, ja intensiteettiä tulee nostaa hitaasti.

Kestävyysrajoitukset: Harjoituksia kannattaa mukauttaa keventämällä intensiteettiä ja jakamalla liikunta lyhyempiin jaksoihin. Aluksi voi suorittaa 30 minuutin kävelylenkin esimerkiksi jakamalla sen kolmeen 10 minuutin osioon. Taukoja voi ja saa pitää välissä.

Hengitystievaikutukset: Ei-selektiiviset beetasalpaajat voivat pahentaa hengitysoireita esimerkiksi kylmässä liikkuessa. Talvipakkasella voi olla järkevää valita mieluummin sisätiloissa tapahtuva harjoitus, kuten kevyt venyttely tai matalatehoinen kuntosaliharjoittelu.

Ikä: Iäkkäämmillä ortostaattisen hypotension riski on jo valmiiksi suurempi. Vesijuoksu tai rauhallinen kävely voivat olla hyviä, vähäriskisiä liikuntamuotoja.

Miksi beetasalpaajat ovat kielletty ammattiurheilussa?

Artikkelin kirjoittaja
Iiris Nygren
Trainer4You kouluttaja & lääketieteen kandidaatti

Beetasalpaajat ovat kiellettyjä useissa tarkkuutta ja hienomotoriikkaa vaativissa urheilulajeissa, kuten ammunnassa, koska ne vähentävät käsien tärinää, rauhoittavat sykettä ja sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvaa ahdistusta. Maailman antidopingtoimisto (WADA) säätelee beetasalpaajien käyttöä kilpailuissa, ja terapeuttinen käyttölupa (TUE) myönnetään vain, jos lääkitystä tarvitaan lääketieteellisistä syistä, eikä se paranna urheilijan suorituskykyä normaalin fysiologisen tason yläpuolelle.

Kuten lukija on jo saattanut päätellä, useimmissa urheilulajeissa beetasalpaajista on kuitenkin lähinnä haittaa heikentyneen kardiovaskulaarisen adaptaatiokyvyn ja alentuneen hapenottokyvyn myötä.

Lopuksi

Beetasalpaajat ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä lääkkeitä muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa, mutta niiden käytön vaikutuksia liikuntaan ei voi jättää huomiotta. Sykkeen hidastuminen, hapenottokyvyn lasku ja suorituskyvyn heikkeneminen on tärkeää ottaa huomioon erityisesti ihmisillä, jotka ovat tottuneet harrastamaan kestävyysurheilua tai haluavat aloittaa uuden liikuntaharrastuksen. 

Lääkkeen aiheuttamien rajoitusten tiedostaminen on tärkeää, jotta voidaan rakentaa yksilöllinen harjoitusohjelma, ja subjektiivisen tuntemuksen seuraaminen ja kärsivällisyys ovat avainasemassa liikunnan turvallisuuden ja mielekkyyden varmistamiseksi. Huojentavaa on, että lääkkeen aloituksen jälkeen keho ja mieli tottuvat ennen pitkää uuteen ”normiin”, ja aktiivista elämää voidaan jatkaa lääkehoidon ohella.

Lähteet

Duodecim lääketietokanta (2022). Beetasalpaajat.

Laukkanen, J. (2024). Liikunta ja kohonnut verenpaine. Lääkärikirja Duodecim.

Pearson, S. B., Banks, D. C., & Patrick, J. M. (1979). The effect of beeta-adrenoceptor blockade on factors affecting exercise tolerance in normal man. British Journal of Clinical Pharmacology, 8(2), 143–158.
https://doi.org/10.1111/j.1365-2125.1979.tb05812.x

Pollock, M. L., Lowenthal, D. T., Foster, C., Pels, A. E., Rod, J., Stoiber, J., & Schmidt, D. H. (1991). Acute and chronic responses to exercise in patients treated with beta blockers. Journal of Cardiopulmonary Rehabilitation, 11(2), 132–144.
https://doi.org/10.1097/00008483-199103000-00009

Sklar, J., Johnston, G. D., Overlie, P., Gerber, J. G., Brammell, H. L., Gal, J., & Nies, A. S. (1982). The effects of a cardioselective (metoprolol) and a nonselective (propranolol) beta-adrenergic blocker on the response to dynamic exercise in normal men. Circulation, 65(5), 894–899. https://doi.org/10.1161/01.CIR.65.5.894

World Anti-Doping Agency. (2018). Cardiovascular Conditions: The Therapeutic Use of Beeta-Blockers in Athletes. WADA TUE Physician Guidelines Version 2.0, January 2018.