Valmennussuhde kuvastaa valmentaja-valmennettava prosessia, mikä sisältää tavoitteen asettelua, valmennustapaamisia, palautteen antoa ja seurantaa. Parhaat tulokset saavutetaan pitkäkestoisissa valmennussuhteissa, joissa tapaamisia on usein. Tämä artikkeli on poiminta oppaastamme nimeltä Ohjaamisesta valmentamiseen. Opas tarjoaa tärkeää tietoa omien valmennuspalveluiden kehittämiseen ja personal trainerin ammatissa toimimiseen. Lataa opas maksutta kirjautumalla tai rekisteröitymällä Trainer4You-tietopankkiin.

Valmennussuhteen eteneminen

Aloita valmennus konsultaatiotapaamisella

Tulevaa liikuntaohjelmaa lähdetään rakentamaan konsultaatiotapaamisen, näytetunnin ja kuntotestien perusteella. Jo ennen näytetuntia ja erityisesti ennen valmennussuhdetta tulee valmennettavalle pitää konsultaatiotapaaminen. Konsultaatiotapaaminen on usein myös myyntitapaaminen, joten siitä ei välttämättä ole perusteltua laskuttaa. Konsultaatiotapaamisella käydään läpi valmennettavan liikunta- ja terveyshistoria, tavoitteet ja motivaatiotekijät. Apuna voidaan käyttää taustatielomaketta, johon saadaan oleelliset tiedot talteen. Tulevan valmennettavan taustatietojen perusteella sinulla on valmentajana ja asiantuntija ehdotettava parhaiten soveltuvaa valmennuspalveluratkaisua. Onnistunut konsultaatiotapaaminen mahdollistaa liikunta- ja ravinto-ohjelmien suunnittelun parhaalla mahdollisella tavalla.

Näytetunti

Ennen päätöstä valmennuksen aloittamisesta ja pitkäkestoiseen valmennussuhteeseen sitoutumista on suositeltavaa antaa asiakkaalle näyte valmennustoiminnasta. Näytetunti tulisi olla ennen kaikkea elämys – elämys siitä, mitä personal training parhaimmillaan voi olla. Huono kaava näytetunnin toteuttamiseen on kuntosaliohjelman luominen ja läpikäynti tai laiteopastus. Huolellinen ohjelman läpikäyminen vaatii useamman tapaamiskerran. Näytetunnilla tehtäväsi on saada asiakkaan kipinä sytytettyä – ei juoksuttaa häntä ympäri salia ja käydä kaikki mahdolliset liikkeet ja laitteet läpi. Kuntotestien lisäksi näytetunti tarjoaa arvokasta tietoa valmennettavan kehon- ja liikkeenhallinnasta, suorituskyvystä sekä motivaatiosta.

Suunnittele tuleva elämys huolellisesti pidetyn konsultaatiotapaamisen perusteella. Sporttisille tyypeille elämys voi tarkoittaa intensiivistä muutaman liikkeen sykettä nostattavaa patteriharjoitusta ja menevää fiilistä. Rauhallisimmille ja iäkkäämmille henkilöille elämys puolestaan voi syntyä muutaman liikkeen huolellisesta läpikäymisestä. Näytetunnin tulee olla riittävän helppo, hauska ja fyysisesti suhteellisen kevyt ponnistus.

Kuntotestit

Konsultaatiotapaamisen ja näytetunnin jälkeen kartoitetaan valmennettavan kunto. Kuntotesti ei ole siihen liittyvien mielikuvien puolesta erityisen myyvä palvelutuote, joten testaamista ei välttämättä kannata myyntihetkellä heti ensimmäiseksi puheenaiheeksi. Monilla valmennettavilla saattaa olla huonoja muistoja esimerkiksi peruskoulun liikuntatuntien kuntotesteistä. Kuntotestejä on teetetty valitettavan usein vain testaamisen ilosta ilman perusteluja, tuloksien läpikäymistä ja hyödyntämistä. Kuntotestien sisältö tulee aina sitoa valmennettavan kanssa asetettuihin tavoitteisiin. Kuntotestien tarjoamia tuloksia voidaan hyödyntää liikuntaohjelman suunnittelussa, liikuntaneuvonnassa ja liikuntaan motivoimisessa sekä ennen kaikkea edistymisen seurannassa.

Ohjelmien rakentaminen

Valmentajan rooli on huolehtia valmennettavansa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisestä. Kokonaisvaltaisenhyvinvoinnin huomioiminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä fyysisen kunnon eri osa-alueisiin, ravitsemukseen sekä henkiseen kasvuun. Pääpaino tulee olla osa-alueissa, jotka liittyvät eniten tavoitteeseen tai joissa on eniten kehitettävää. Tuloksia tuottavien harjoitusohjelmien luominen vaatii hyvää tietämystä kunnon kehittymisen taustalla vaikuttavista asioista.Tämä tarkoittaa muun muassa kuormitusfysiologian, anatomian, liikeopin sekä ravitsemuksen eri osa-alueiden haltuun ottamista. Tuntemalla esimerkiksi sykevalmennuksen perusperiaatteet, osataan suunnitella juuri valmennettavan kuntotasoon ja tavoitteeseen sopivia harjoitusohjelmia ja viikkojaksotuksia. Ammattimainen personal trainer valmentaa vain asiakkaita, joiden tavoitteet osuvat valmentajan oman osaamisen piiriin. Uusien aluevaltauksien edessä ammattilainen myös opiskelee ensin ja toimii vasta sitten. Suurin haaste ohjelmien rakentamisessa on sen upottaminen valmennettavan elämänrytmiin, työaikoihin ja arkeen. Varaa siis valmennustapaamisilla aikaa myös sille, että suunnittelette valmennettavan kanssa yhdessä tulevien viikkojen sisällöt.

Seuranta

Jatkuva edistymisen ja valmennettavan tuntemuksien seuranta on äärimmäisen tärkeää. Vain seurantaa tekemällä voidaan tietää onko kehitys nousujohteista. Seuranta tarkoittaa kuntokartoitusten, mittausten ja harjoitus-/ fiilispäiväkirjojen teettämistä ja analysointia. Harjoituspäiväkirja ja sen pohjalta tapahtuva viikoittainen yhteydenpito on edellytys pitkäkestoiselle valmennussuhteelle. Yhteydenpito motivoi valmennettavaa, sillä se osoittaa, että hänellä on tuki ja turva vierellä kokoajan.

Ulkoisesta motivaatiosta kohti sisäistä motivaatiota

Usein asiakas hakeutuu valmennukseen ulkoisen tavoitteen saattelemana. Ulkoinen tavoite on esimerkiksi ulkomuodon kohentaminen, jotta näyttäisi paremmalta muiden silmissä. Valmennustyön parasta antia on se, kun huomataan valmennettavan oppineen nauttimaan liikunnasta sekä uudesta aktiivisesta elämäntyylistä ja parantuneista elintavoista. Onnistuneessa valmennuksessa saadaan valmennettavan sisäinen motivaatio heräämään ja aiempien tavoitteiden lisäksi opitaan näkemään esimerkiksi omaan hyvinvointiin liittyvät asiat ulkonäköä tärkeämpinä asioina. Sisäinen motivaatio on voima, joka lopulta vie valmennettavan tavoitteeseen ja rakentaa valmennussuhteesta pitkäkestoisen.

Haluatko lukea lisää asiakkaan motivoinnista?
Kirjaudu Tietopankkiin ja lataa opas Ohjaamisesta valmentamiseen

Kohti uusia tavoitteita

Tavoitteen saavuttamisen ei tarvitse tarkoittaa valmennussuhteen päättymistä. Esimerkiksi painonpudotuksen jälkeen on suorastaan suositeltavaa jatkaa valmennussuhdetta painonhallinnassa onnistumiseksi. Valmennussuhteen muotoa voidaan kuitenkin muuttaa siten, että valmennustapaamisia pidetään harvemmin. Elämässä on hyvä olla tavoitteita, jotta ei jämähdetä tai taannuta. Kuten sanottu, kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Valmennettavaa kannattaakin jo hyvissä ajoin kannustaa tavoittelemaan uusia tavoitteita ja unelmia.

Repsahdukset

Repsahdukset ovat luonnollinen osa valmennussuhdetta. Toki mahdollisiin kompastuskiviin on hyvä varautua ja luodatoimintasuunnitelma etukäteen, mutta harvoin repsahduksilta vältytään. Repsahduksia ei tule ajatella epäonnistumisina vaan ne tulee ottaa oppimiskokemuksina. Repsahduksien kohdalla on tärkeintä etsiä syyt ja ongelmat mitkä johtivat repsahdukseen ja ratkaista ne niin, ettei sama tule toistumaan. Repsahduksien lisäksi valmennussuhteen aikana sinä tai asiakkaasi saatatte epäonnistua erilaisissa asioissa. Harjoitusohjelma saattoi olla liian vaativa tai treenit sattuivat menemään huonosti, kun oli huono päivä. Epä- onnistuminen ei ole menestymisen vastakohta. Epäonnistumiset ovat osa menestystarinaa.

Lue koko Ohjaamisesta valmentamiseen -opas Trainer4You-tietopankissa.

Opas vastaa mm. kolmeen menestyvän personal trainerin kannalta keskeiseen kysymykseen:

Miten hankin asiakkaita?
Miten valmennussuhde etenee?
Miten ylläpidän asiakkaan motivaatiota?

Valmennussuhde aloituksesta seurantaan