Uskomukset ja tavoitteen saavuttaminen

On sanottu ja tutkittu, että uskomuksemme ovat yksi voimakkaimmin toimintaamme vaikuttavista tekijöistä.Ihminen tekee valintoja hyvin pitkälti uskomuksiensa pohjalta. Esimerkiksi ruoan valintaan vaikuttavat vahvasti uskomukset siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Kuten saatoimme aiemmin tästä uutisesta lukea, esimerkiksi margariinin osalta kuluttajien ostopäätöksiin vaikutti vahvasti uskomus, että (kaikki) margariini on valmistettu kissanrasvasta. Uskomusten saadessa vallan, saattaa niitä seurata lehtilööppien lisäksi laajat vaikutukset taloudessa, jossa esimerkiksi yrityksille yleistyneistä uskomuksista koituvat tappiot heijastuvat yrityksessä työskentelevien ihmisten arkeen. Työpaikka on lähtenyt alta pelkkien uskomusten takia varmasti useilta.

Mitä uskomukset ovat?

Kun kerran uskomukset ovat niin vaikutusvaltaisia toimintaamme ohjaavia ajatusmalleja, niin on hyvä mennä uskomuksissa hieman pintaa syvemmälle, ettei tästäkin postauksesta tulisi uskomus. Ennen kuin kerron, mitä uskomukset ovat, on hyvä kiteyttää se, mitä uskomukset eivät ole.Uskomukset eivät ole absoluuttisesti totta!  Jokin uskomus, vaikkapa se, että iltasyönti lihottaa, voi olla totta yksittäiselle ihmiselle, muttei iltasyönti automaattisesti johda lihomiseen. Muutenhan kaikki iltasyöpöt olisivat lihavia, vai mitä? Aika moni meistä silti edelleen varoo iltasyömistä lihomisen pelko päässään.Uskomukset ovat sen sijaan yleistys kokemusten välisistä suhteista. Tätä teoriaa havainnollistaa edellinen esimerkki; kun syön illalla, lihon! Kyseisen uskomuksen omaava henkilö uskoo, että söipä hän mitä tahansa illalla, se lihottaa.  Uskomus perustuu henkilön omaan kokemukseen tai saatuun informaatioon.  Muistelen, että ollessani nuori, kiersi uskomus, että perunaa ja lihaa ei kannattanut syödä yhtä-aikaa, siis samalla aterialla. Koska olin nuori ja kyseistä uskomusta välitti eräs valmentaja, joka oli auktoriteetti, me todella välttelimme perunan ja lihan syömistä samalla aterialla.

Erilaisia uskomuksia

Syysuhteita koskevia yleistyksiä – Edelliset esimerkit, iltasyönti sekä perunan ja lihan yhtäaikainen syönti lihottavat, ovat malliesimerkkejä syysuhteisiin perustuvista uskomuksista. Kun teen jotakin, tapahtuu näin, on tyypillinen fiksaatio syy-seuraussuhteista. Monelle ihmiselle, jota aloittavat tammikuussa laihdutuskuurin, uskomus ”kun liikun, laihdun”voi  tuottaakin pettymyksen, jos kuntoliikunnan lisäksi ruokavalio sekä muut tukitoimet eivät tue painonpudotusta.Merkityssuhteita koskevia yleistyksiä – Ylipainoinen ihminen voi ajatella, että hän on arvoton tai huono ihminen, koska on on ylipainoinen. Hän on voinut kuulla jonkun suusta sanottavan, että ”lihavat ovat vätyksiä ja heikkoja”. Tämän tyyppisiin uskomuksiin liittyy hyvin usein merkityksellisyys omasta identiteetistä. Tyypillistä ajattelua voi olla myös sanonta, että ”en ole käynyt tänään jumpalla, en ansaitse kahvileipää”. Ihminen luo siis uskomustensa kautta henkilökohtaisia merkityksiä ja ”liimaa” merkitykset identiteettiin. Jo pelkästään sanonta ”Olen lihava” luo merkityksen siitä, että identiteettini on lihava, eikä se, että minussa on ylimääräistä rasvaa. Kuulostaa pilkun viilaamiselta yksittäisen ajatuksen kohdalla, mutta kun samanlaiset ajatusmallit yleistyvät koskemaan kaikkia elämän osa-alueita sekä vuorovaikutusta, kasvaa uskomusten merkitys uskomattomiin mittoihin.Rajoihin liittyviä yleistyksiä – Ihminen muodostaa itselle mielessään rajoja tekemiselle. Jos henkilö uskoo, että hän kykenee pudottamaan painoa 5 kiloa, niin painon pudottaminen 5 kilon jälkeen todella on vaikeaa. Olet ehkä itsekin urheilusuorituksessa huomannut, että saavuttaessasi tavoitteen, esimerkiksi maalin, voimat ovat täysin loppu. Et olisi mielestäsi jaksanut yhtään pidemmälle. Ihminen tällä tavoin siirtää voimattomuuden tunnetta tavoitteeseen saakka. Silti, jos maaliviiva olisi vaikkapa 5 metriä, tai 50 metriä kauempana, niin olisit todella voinut jaksaa jatkaa samalla intensiteetillä vieläkin pidemmälle.

Tavoitteisiin liittyvät uskomukset

Alkuvuosi on useille meistä uusien tavoitteiden asettamisen aikaa. Tavoitteisiin sekä niiden asettamiseen liittyykin paljon uskomuksia, joita personal trainerin tulisi kampittaa heti alkumetreillä. Tyypillisiä tavoitteisiin liittyviä uskomuksia ovat mm.Toivottomuuteen liittyvät uskomukset – Ajatus toivottomuudesta saa aikaa toivottomuuden tunteen, jonka lamaannuttaa toiminnan. Ajatus siitä, että ”minulla ei ole toivoa saavuttaa tavoitetta”, johtaa tavoitteen unohtamiseen vanhaan toimintamalliin palaamiseen. Erityisen usein toivottomuuteen liittyviä ajatusmalleja on usein kuureissaan epäonnistuneilla ihmisillä.Avuttomuuteen liittyvät uskomukset – Avuttomuuden kokemukseen liittyy vahvasti minä-pystyyvyyden tunne. Mikäli ihminen ei usko olevansa kykeneväinen saavuttamaan tavoitetta, hän todennäköisesti ei toimi tavoitteen suuntaisesti. Yksi personal trainerin tärkeimmistä tehtävistä onkin lisätä pystyvyyden tunnetta, osata asettaa sopivan pieniä tavoitteita, joissa asiakas onnistuessaan avuttomuuteen liittyvät uskomukset saavat kyytiä.Arvottomuuteen liittyvät uskomukset – Muista mainoslauseen ”koska olet sen arvoinen”. Ihminen todella pohtii myöskin tavoitteissaan sitä, ansaitseeko todella tulla ihailluksi. Tiedostamaton arvottomuuden tunne voi ohjata asiakkaan päätöksiä. Kun uskomus arvottomuudesta on alitajuinen, ei asiakas tietoisesta järkeilystään huolimatta kykene pysymään tavoitteenmukaisessa toiminnassa.

Mistä tunnistan uskomuksen?

Uskomuksien metsästyksessä toimivat parhaina välineinä kuunteleva korva sekä myös kirjoitettu teksti. Tavatessasi esimerkiksi puheessa uskomuksen, on hyvä pohtia onko uskomus hyödyllinen vai rajoittava. Rajoittaviin uskomuksiin kannattaa puuttua haastamalla kysymyksin, kun taas hyödyllisiä uskomuksia kannattaa tukea ja ohjata niitä kohti identiteettiä.Personal trainer voi tunnistaa uskomuksia esimerkiksi seuraavista lauseista:”Haluttaisi, mutta en minä ole ikinä osannut juosta””Epäonnistun aina painonpudotuksessa””Meidän suvussa kaikki ovat tällaisia””Kehittyminen edellyttää tuskaa””Ei tässä iässä enää voi aloittaa kuntosaliharjoittelua””Kuntosaliharjoittelu on tylsää””Olen kömpelö””Olen hidas oppimaan””Pitää treenata vähintään 60 min, jotta siitä on hyötyä””Rasvanpoltto käynnistyy vasta 30 minuutin jälkeen”

Kuinka uskomuksia murretaan?

Rajoittavia uskomuksia on hyvä haastaa kysymyksin. Sen sijaan vastaväittely tai suoralta kädeltä uskomuksen tyrmääminen ei toimi, sillä useimmiten toisen ihmisen totuuden tyrmääminen johtaa suojautumiseen, eikä asiassa päästä itse uskomuksen syntysijoille.[avatar user="Lasse" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/lasse/" target="_blank"]Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You-kouluttaja Lasse Seppänen, jonka koulutuskokemus hakee vertaistaan.[/avatar]Vastaväittelyn sijaan kannattaa uskomusta haastaa esimerkiksi kysymällä ”missä törmäsit kyseiseen tietoon?” sekä ”mikä uskomuksessa on sinulle tärkeää?”. Kuten missä tahansa vuorovaikutuksessa, tulee myös uskomuksien kanssa toimia avoimesti, ihmistä kunnioittavasti ja ymmärtäen.Kuva: Rafael Marchesini (muokattu)