Työhyvinvoinnista työssäjaksamiseen

Hyviä työkaluja voi olla pakki täynnä, mutta jos työvälineet, eli työntekijät eivät ole kunnossa, on menestyksen tie lyhyt. Työssä jaksaminen on yhtä tärkeää kaikille työntekijöille, mutta myös johtajalle. Kivijalka jaksamiseen muodostuu työssä tarvittavasta osaamisesta ja siitä, että työ on mielekästä. Lisäksi työolojen ja tilojen tulee olla kunnossa. Kaikki kulminoituu kuitenkin työntekijän ja/tai johtajan työkykyyn, jaksamiseen. Työkykyyn liittyy aina myös yksityiselämän tila sekä henkilön terveys.Kaikki voivat varmasti myöntää, että työpäivä on mielekäs ja menee vauhdilla, jos työ on vaihtelevaa ja sopivan vaativaa, kun työn määrä on sopiva ja sen kuormittavuus keskimäärin kohtuullista. Mielekkyys lisääntyy, kun uutta on mahdollista oppia ja työhön on saatu tarvittava koulutus. Oppiminen ja kouluttautuminen tulisi kuulua jokaisen työntekijän vuosisuunnitelmaan. Oppimiseen pitää olla mahdollisuus viimeistään työn muuttuessa. Ajan kuluminen muuttaa sekä työntekijää että työtä, eikä asioiden muuttumattomuutta kannata turhaan tavoitella. Työtä kannattaa kehittää yhdessä työntekijän ja tiimin kanssa. Tämä lisää aina työn siedettävyyttä ja vähentää työn kuormittavuutta.Mielekäs työ vaatii tuekseen hyvää motivaatiota. Motivaation säilymiseksi tarvitaan mm. oikeudenmukaista esimiestyötä, luottamusta työntekijöiden kesken ja johdon suuntaan. Toimivat henkilösuhteet ja vuorovaikutus voivat tukea työssä jaksamista. Työn mielekkyyden kokemus ja motivaatio vaihtelevat luonnollisesti vuosien saatossa. Keskiarvon tulee kuitenkin olla plussan puolella. Työntekijä voi vaikuttaa omaan motivaatioonsa paljon myös omalla asenteellaan. Asioihin voi aina suhtautua monella tavalla. Positiivinen ja avoin suhtautuminen kantaa pitkälle.Työolosuhteet ovat kunnossa, kun työpaikka on turvallinen. Konkreettisen turvallisuuden lisäksi tarvitaan turvallisuuden tunnetta, joka syntyy luottamuksesta. Keskusteluyhteys toimii ja työntekijät tietävät kenen puoleen tulee kääntyä, jos ongelmia ja haastavia tilanteita tulee vastaan. Turvallisuutta tarvitaan, jotta esimies-alainen suhteeseen saadaan avoin keskusteluyhteys, johon molemmat voivat turvallisesti luottaa. Lisäksi ergonomia tulee huomioida työtiloissa ja liikunnan kuormittavuutta harkita erityisesti liikunta-alalla. Kuinka paljon on kohtuullista odottaa työntekijän ohjaavan esimerkiksi ryhmäliikuntaa? Moni ohjaustilanne on kuitenkin vähintään kohtuullinen liikuntasuoritus.Oma työkyky, terveys ja yksityiselämässä tapahtuvat asiat vaikuttavat työssä jaksamiseen. Ihminen on kokonaisuus, johon kaikki elämän osa-alueet vaikuttavat. Oleellista on pitää mielessä, että kenenkään ei tarvitse olla kone. Työssä tulee pyrkiä riittävän hyvään tulokseen. Aina voi tähdätä parempaan. Kenenkään ei kuitenkaan tule uuvuttaa ja sairastuttaa itseään työtaakan tai epäterveen työilmapiirin vuoksi. Esimiesten tehtävä on huolehtia alaistensa jaksamisesta. Se on osa johtamisprosessia, seurantaa. Sairastunut tai väsynyt työntekijä ei ole voimavara yritykselle ja yrityksen menestyminen on aina kiinni voimavarojen summasta.Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen kehottaa eräässä artikkelissaan sekä työntekijöitä että esimiehiä pitämään mielessä, että työpaikalla ollaan toteuttamassa jotakin tiettyä tehtävää, ei pitämässä hauskaa. Virkistystilaisuudet ovat tärkeitä, mutta se työnilo, jolla arjen jaksaa, syntyy onnistumisen tunteista omassa tehtävässä. Työ on työtä. Työstä siis saa ja pitääkin väsyä. Itsensä uuvuttaminen ei kuitenkaan ole työn tarkoitus. Jokainen ansaitsee myös onnistumisen kokemuksia. On kuitenkin syytä muistaa, että tosissaan tekeminen ei tarkoita totisesti tekemistä. Vaativakin tehtävä voi keventyä hauskuuttamalla, mutta hauskuuttaminen ei voi olla tekemisen ydin, vaan yhä se työn tavoiteltu tulos.Mikäli väsymys iskee ja työssä jaksaminen tuntuu vaikealta, on lähdettävä liikkeelle siitä, mitkä ovat syyt jaksamattomuuden takana? Asiasta keskustelu oman esimiehen kanssa on ensimmäinen askel. Tavoite- ja kehityskeskustelut kausittain on myös hyvä paikka purkaa ja jo ennaltaehkäistä jaksamattomuuden syntyä. Välillä voi olla helpompaa jutella henkilön kanssa, joka ei ole liian tuttu tai lähellä tilannetta, josta jutellaan. Työpaikalla henkilökunnan yhteyshenkilö tai nimetty työsuojeluvaltuutettu voi olla apuna tai välittäjänä asioiden eteenpäin viemisessä. Henkilökohtaisesta ja/tai tiimin työnohjauksesta voisi myös olla apua. Mikäli kyseessä olisi muutaman henkilön väliset klikit, voisi työnojaus olla vaikka ko. henkilöiden kanssa kahdestaan. Hankalat ihmiset ja kuppikunnat ovat aina este menestyksen tiellä. Työyhteisön sisäisten raja-aitojen purku kuuluu hyvään esimiestyöhön.Tunnista aina alkuun mikä tunne tulee työstä ja mikä henkilökohtaisesta elämästä. Hyvässä yrityksessä autetaan myös henkilökohtaisissa haasteissa ja yksityiselämään liittyvissä ongelmissa voidaan olla tukena. Kysy työntekijältä haluaako hän apua. Näin ei tulla liian iholle, mutta kerrotaan, että välitetään. Työterveyshuollosta saa apua ja keskustelukumppaneita myös tarpeen mukaan. Kaikkia ei tarvitse tehdä tai osata itse. Kaikkien yhteinen tavoite on pitää koko työyhteisö työkunnossa. Työssä jaksamisen aito kehittäminen on ehdoton edellytys paitsi henkilöstön jaksamisen vuoksi, myös yrityksen kilpailukyvyn kannalta.Lue lisää kirjasta Kunnon liiketoimintaa.