Mitä on psykologinen joustavuus ja HOT?
” Suomessa hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvia interventioita on toteutettu menestyksekkäästi muun muassa depression, nukkumishäiriöiden ja työuupumuksen hoidossa sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen muutoksessa.”
Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on käytännön työtä ohjaava menetelmä ja malli, jossa on keskeistä psykologisen joustavuuden kehittyminen. HOTtia sovelletaan monilla eri aloilla -terapiassa, kasvatuksessa ja ohjauksessa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja valmennuksessa sekä työ- ja organisaatiopsykologiassa (Hayes 2004; Hayes ym. 2006). HOT on kehitetty suhdekehysteorian pohjalta ja sitä on ohjannut ja ohjaa edelleen vankka tieteellinen tutkimusnäyttö ja kliinisestä työstä saadut käytännön kokemukset. HOT katsotaan kuuluvan kognitiivisen käyttäytymisterapian ns. kolmanteen aaltoon, johon liittyy myös muita psykologisia menetelmiä kuten dialektinen käyttäytymisterapia, funktionaalis-analyyttinen terapia ja erilaiset tietoisuustaitoihin perustuvat terapiamenetelmät. Hyväksymis- ja omistautumisterapia (engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT) lienee tutkituin ja tunnetuin kolmannen aallon menetelmistä.HOT on herättänyt suuren suosion ja kiinnostuksen maailmalla niin käytännön työtä tekevien ammattilaisten kuin tutkijoidenkin keskuudessa. Itse näen suuren suosion pohjautuvan juuri HOTin käytännön sovellettavuuden ja havaittujen hyötyjen vuoksi niin käytännön kokemuksen kuin tieteen näkökulmasta. HOTin avulla on saavutettu hyviä hoitotuloksia käyttäytymislääketieteen ja terveyspsykologian alueilla esimerkiksi tyypin II diabeteksen, epilepsian, ylipaino-ongelmien ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa. Vaikuttavaksi evidence based-menetelmäksi HOT on tunnustettu kivun ja masennuksen hoidossa.Suomessa hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvia interventioita on toteutettu menestyksekkäästi muun muassa depression, nukkumishäiriöiden ja työuupumuksen hoidossa sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen muutoksessa (Sairanen 2016). Omassa väitöskirjassani sovelsin ensimmäistä kertaa menetelmää vähän liikkuvien aikuisten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi (Kangasniemi 2015). Väitöskirjatyöni on poikinut mielenkiintoisia käytännön kehittämishankkeita esimerkiksi liikunta- ja terveysneuvontaan. Näiden hankkeiden tulosten ja käytännön koulutuskokemusteni pohjalta uskallan väittää, että liikunta- ja terveysalan ammattilaiset ovat hyötyneet työkaluista ja harjoitteista erityisesti siinä, miten tukea asiakkaan motivaatiota muutoksiin sekä käyttäytymisen pysyvää muutosta. Ammattilaisilta saatu positiivinen palaute onkin tärkeä lähtökohta myös siinä, miksi Psyykkinen valmentaja täydennyskoulutus haluttiin luoda.
Opi hyödyntämään HOT:tia asiakastyössä Psyykkinen valmentaja -koulutuksessa!
” Psykologiseen joustavuuteen perustuvassa työskentelyssä tuetaan asiakkaan omaa asiantuntijuutta ja vastuuta hänen oman elämänsä valinnoista.”
Mutta palaan vielä takaisin siihen, mitä psykologinen joustavuus ja HOT ovat käytännössä.Isossa kuvassa voidaan puhua myös arvo- ja hyväksyntäpohjaisesta lähestymistavasta, koska tuo terapia-sana liittää usein mielessämme menetelmän hieman kapea-alaisesti vain mielenterveyden hoidon kenttään, vaikka psykologiahan on läsnä kaikessa meidän ihmisten toiminnassa.Psykologiseen joustavuuteen perustuvassa työskentelyssä tuetaan asiakkaan omaa asiantuntijuutta ja vastuuta hänen oman elämänsä valinnoista. Työskentelyä ohjaa ihmisen omat tarpeet, toiveet ja käsitykset hyvästä elämästä. Yksi selkeä lähtökohta, joka erottaa HOTin muista psykologisista menetelmistä kuten kognitiivisesta terapiasta tai kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on se, että tässä ei yritetä suoraan poistaa tai vähentää koettua ongelmaa. Eli työskentelyn tavoitteena ei ole esimerkiksi painon pudottaminen, vaan siinä pyritään ensisijaisesti edistämään asiakkaan itsensä määrittelemää hyvää elämää ja siihen liittyviä valintoja. Toisin sanoen keskeistä onkin oppia elämään hyvää elämää koetusta esteestä tai ongelmasta huolimatta, ikään kuin elämään niiden kanssa. Siksi hyväksyntä on arvojen ohella toinen tärkeä sana tai prosessi, johon törmätään muutoksen kanssa työskentelyssä.
” Mielen taitojen harjoittelussa pääpaino on usein muutosta estäviä ajatusten ja tunteiden tai itseä koskevien negatiivisten käsitysten käsittelyssä.”
Koska psykologiseen joustavuuteen on mahdollista vaikuttaa, voidaan luontevasti puhua myös taidon kehittämisestä. Psykologisen joustavuuteen liittyvien taitojen avulla asiakas oppii käsittelemään ajatuksia ja tunteitaan sekä säätelemään omaa käyttäytymistään. Ajatukset, tunteet ja käyttäytymisen valinnat liittyvät kiinteästi toisiinsa, usein tiedostamatta. Mielen taitojen harjoittelussa pääpaino on usein muutosta estäviä ajatusten ja tunteiden tai itseä koskevien negatiivisten käsitysten käsittelyssä. Vastaavasti käyttäytymisen muutostaitoja kehitettäessä kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, miten ihminen toimii esimerkiksi terveytensä kannalta suhteessa omiin arvoihin ja arvostuksiin.
Psykologisen joustavuuden kasvaessa on havaittu, että ihmisen suhde ongelmallista asiaa kohtaan muuttuu vähemmän haitalliseksi tai muutosta estäväksi. Tämä näkyy arvojen mukaisen elämän toteutumisessa ja paradoksaalista kyllä näin toimiessa, samalla myös mahdolliset koetut ongelmat vähenevät. Olennaista on löytää ja tukea asiakkaan tapaa elää, jolla on hänelle itselleen merkitystä, ilman ulkoapäin tulevia odotuksia, sääntöjä tai normeja siitä, miten elämää pitäisi elää tai millaiselta vaikkapa näyttää. Usein se tapa löytyy pienten arkeen mahtuvien tekojen tasolta.Toivottavasti tämä blogi-kirjoitus avasi sinulle hieman sitä, mistä psykologisessa joustavuudessa on kysymys ja millaisia asioita ja taitoja siihen liittyy.terveisin,AnuHOTtiin liittyvää tietoa, äänitteitä ja videoita löytyy lisää alaa kokoavan maailmanjärjestön Association for Contextual Behavioral Science (ACBS) sivuilta, ks. https://contextualscience.org/acbs.
Lähteitä:
Hayes, S. C. 2004. Acceptance and commitment therapy, relational frame theory, and the third wave of behavioral and cognitive therapies. Behavior Therapy 35 (4), 639–665.Hayes, S.; Luoma, J.; Bond, F.; Masuda, A. & Lillis, J. 2006. Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour research and therapy 44 (1), 1–25.Kangasniemi, A. 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences. Jyväskylä.Sairanen, Essi. 2016. Behavioral and psychological flexibility in eating regulation among overweight adults. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 554. Jyväskylä.