Mitä motivaatio oikeastaan on, ja mistä se kumpuaa?
Mitä on motivaatio ja mistä se kumpuaa? Voiko ihminen toimia ilman motivaatiota pelkällä tahdonvoimalla ja saavuttaa tavoitteensa. Toisaalta, mikä merkitys tavoitteilla on motivaatioon?Motivaatiota ilmiönä on hyvin vaikea tutkia, sillä se vaihtelee suuresti yksilö- ja tilannekohtaisesti. Hyvänä esimerkkinä on työntekijä, joka jättää lukematta työsähköposteja tai ei jaksa lukea tärkeitä kokousmuistiinpanoja, koska mieltää lukemisen epämiellyttäväksi tai liikaa aikaa vieväksi. Sama työntekijä saattaa kuitenkin käyttää vapaa-ajallaan tunteja illassa lukien kirjoja. Henkilöllä on siis suuri tai toisaalta mitätön motivaatio lukea, täysin tilanteesta riippuen.Vasta vuonna 2014 amerikkalaisvetoinen aivotutkijaryhmä löysi aivojen takaosassa sijaitsevasta käpylisäkkeestä pienen, noin nuppineulan pään kokoisen alueen, jonka nyt ajatellaan kontrolloivan esimerkiksi halua harrastaa liikuntaa, käytännössä siis motivaatiota. Löydös on kansanterveydenkin kannalta erittäin tärkeä, sillä fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan yksi tehokkaimmista lääkkeettömistä keinoista hoitaa masennusta, joka on Suomessakin noussut merkittävimpien kansansairauksien joukkoon.Mikäli tutkijat löytävät keinon stimuloida kyseistä motivaatiota ohjaavaa aivoaluetta ja saada sitä kautta lisättyä motivaatiota harrastaa liikuntaa tai ylipäätään noudattaa terveellisempiä elämäntapoja ruokailutottumuksia myöten, saattaa sillä olla hyvinkin suuret positiiviset kansanterveydelliset vaikutukset.
Tavoitteiden merkitys motivaatiossa
Aivotutkimus motivaation ympärillä on vasta alussa, joten tuskin tuo nuppineulan pään kokoinen alue on ainoa määräävä tekijä mitä tulee ihmisen motivaatioon ja sen heräämiseen. Miten voimme siis itse motivoida itseämme ja näin ollen myös omalla käyttäytymiselle aktivoida tätä pientä aivokappaletta?Palatkaamme hetkeksi tavoitteisiin. Ihminen on luontaisesti tavoitteisiin pyrkivä ja mitään arjessa tai elämässä ylipäätään tehtävää tekoa tai toimintoa ei tehdä ilman tavoitetta. Ajatus saattaa tuntua hassulta, mutta yritä ajatella edes yhtä suorittamaasi toimintaa elämässäsi, jota teet ilman tavoitetta tai päämäärää. Sohvalla makaamista tekemättä mitään voisi ajatella toiminnaksi, jolla ei ole mitään tavoitetta. Kun kysyy itseltään miksi heittäydyin sohvalle makaamaan, vastauksena saattaa olla "halu rentoutua tai vain hengähtää hetkeksi". Tällöin omalle toiminnallemme asetettu tavoite on rentoutuminen.Määräävin tavoite ihmiselämässä on hengissä pysyminen, johon moni motiivin aikaansaama perustoiminta, kuten nukkuminen ja syöminen tähtäävät. Tokikaan emme tätä kovinkaan usein nukkumaan mennessämme tai ruokaa laittaessamme ajattele.Kun tavoite on määritelty, tulee sitä seurata siis toiminta, jotta tavoite saavutetaan. Motivaatio on taas se liikkeelle paneva voima, joka johtaa toimintaan. Ihmisen jokapäiväinen tekeminen on siis jatkuva liikeketjua, jossa vuorottelevat mm. tavoitteet, toiminta ja motivaatio. Suurin osa tästä ketjusta on tiedostamatonta ja teemme paljon asioita ns. autopilotti päällä. Jotta voimme pitkäaikaisesti itse vaikuttaa ja vahvistaa motivaatiotamme, täytyy meidän ymmärtää tekijät, jotka niihin vaikuttavat.Käytännössä voimme suurella tahdonvoimalla ja itsekurilla esimerkiksi laihduttaa suuriakin määriä kiloja lyhyessä ajassa, mutta jos "palkinnoksi" saamme väsyneen olon ja voimattomuuden, alkaa elimistöämme suojaava vaistomme toimia ja alamme automaattisesti jonkin ajan kuluttua lipsumaan itsekurillisesta tavoista. Painonpudotukseen liittyvä loputon itsekuri ja itsensä ruoskiminen saattavat ajan myötä muodostua joillekin ihmisille tärkeäksi ahdistuksen hallintakeinoksi.Ahdistusta voi aiheuttaa moni asia: elämänmuutokset, työperäinen pitkittynyt stressi tai vain suuri huoli omasta arjen jaksamisesta. Tällöin usein haitallisen käyttäytymisen eli rankan itsekurin pohjalla olevaksi motiiviksi muodostuu hallinnan tunne omasta elämästä, ei niinkään alkuperäinen, ihmisen itse muotoiltu tavoite: painonpudotus. Mikäli tällaisessa tilanteessa omia motiivejaan ei tunnisteta, ei positiivisiksi ajateltuja tavoitteita voida saavuttaa ja usein myös alkuperäinen ongelma vain syvenee. Siis vain tiedostamalla tekojemme motiivit voimme vaikuttaa pitkäaikaisesti ja nimenomaan positiivisesti motivaatiomme suuntaan ja sitä kautta tavoitteen saavuttamiseen.
Motiivit
Motivaatiota voidaan yksinkertaisimmillaan ajatella haluna tehdä asioita tai toisaalta käyttövoimana, joka aikaansaa kaiken toiminnan. Amerikkalainen psykologian ja psykiatrian professori Steven Reiss on tutkinut motivaatiota ja luokitellut kokonaismotivaation koostuvaksi yli 400:sta erilaisesta motiivista. Motiiveilla tarkoitetaan palkkioita, tarpeita, haluja tai viettejä, mutta myös esimerkiksi rangaistuksia. Lapselle epämiellyttävän pääruoan syöminen voi onnistua, mikäli palkkiona eli motiivina on herkullinen jälkiruoka.Fysiologinen tarve on motiivi juoda neutraalilta maistuvaa vettä. Mikäli aterialla syömme liikaa, vaikka fysiologinen tarvemotiivi olisi jo tyydytetty, astuu kuvaan uusi motiivi eli puhdas halu syödä herkullista ruokaa yli oman tarpeemme. Lapsilla voidaan jälkiruokaesimerkkiä käyttää myös rangaistuksena, jolloin jälkiruoan saaminen vaarantuu, mikäli pääruokaa ei syödä loppuun. Vietti motiivina on käyttäytymistä, josta ei ole ennakkokokemusta tai sitä ei välttämättä osata järjellä perustella.Vietit mm. turvaavat yksilön hengissä säilymisen siihen saakka, kunnes opitaan mallioppisen tai elämänkokemuksen kautta huolehtimaan esimerkiksi omasta energiansaannista. Aikuisella ihmisellä syömiseen liittyvät vietit ovat jo hyvin pitkälle sammuneet, mutta vastasyntyneen imemisrefleksi on vietti ja näin ollen myös motiivi säilyä hengissä. Toki vastasyntynyt harjoittaa viettiään tiedostamatta.
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio
Paljon puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Mitä nämä käsitteet sitten tarkoittavat ja miten me voimme käyttää tätä tietoa hyväksemme saavuttaaksemme omat tavoitteemme?Sisäinen motivaatio johtaa tekemiseen, jonka tavoitteena ei odoteta ulkoista palkintoa, kuten työstä rahallista korvausta tai laihduttaessa ihailevia kommentteja muilta ihmisiltä. Ulkoisessa motivaatiossa edellä mainitut ulkoiset palkinnot ovat pääsyy palkintoa edeltävälle toiminnalle. Näin ollen tulee selvittää, minkälainen on odotettu palkinto, jotta voidaan eritellä onko kyseessä sisäinen vai ulkoinen motivaatio.Miksi motivaation laatu on sitten tärkeää selvittää? Sanotaan, että sisäisestä motivaatiosta kumpuava toiminta on pitkäkestoisempaa ja näin ollen tavoitteiden saavuttaminen todennäköisempää. Sisäisestä motivaatiosta lähtöisin olevasta tekemisestä saadaan jo itsessään tyydytystä ja iloa. Elämäntapamuuttujalla, jolla on huonoista ruokailutottumuksista vuosien varrella kertynyt terveyttä uhkaavasti ylipainoa, syntynyt motivaatio muutokseen on saattanut alussa olla puhtaasti ulkoinen. Muuttuja haluaa näyttää ulkoisesti paremmalta tai haluaa vähentää ylipainosta johtuvia terveysriskejä ja tämän johdosta haluaa ryhtyä muuttamaan ruokavalion komponentteja terveellisempää suuntaa.Mikäli henkilö ei ole tottunut syömään esimerkiksi kasviksia, koska pitää kasvisten makua epämiellyttävänä, kasvisten lisääminen ruokavalioon on ainoastaan ulkoisen motivaation varassa. Jotta tämän ulkoisen motivaation on mahdollista muuttua sisäiseksi, olisi tärkeää opetella aidosti nauttimaan terveellisestä ruuasta, jolloin ruuasta saatu nautinto on itsessään palkinto ja sitä kautta muodostuu myös motiiviksi tukemaan painonpudotusprojektia.Käytännön valmentajan työssä tämä lisää valmentajan roolia elämäntapamuutoksen tukijana, sillä ei riitä, että valmentaja antaa valmiin, asiakkaalle mahdollisesti aikaisemmin tuntemattomista ruoka-aineista kootun ruokavalion, vaan esimerkiksi ohjeistaa muuttujaa, kuinka valmistaa ruoka uudella tavalla terveellisemmin, mutta samalla herkullisesti.
Motivaation kulku
On tärkeää ymmärtää, että pitkäaikainen, pysyvät muutokset mahdollistava motivaatio ei synny tyhjästä, pakon edestä tai toisen ihmisen toimesta ulkoapäin siirtämällä. Usein sekä valmentajilla että asiakkailla on harhaluulo siitä, että hyvä valmentaja kykenee motivoimaan kenet tahansa tekemään suuria muutoksia elämässään. Lisäksi saatetaan ajatella, että asiakas on vain passiivinen muutoksen kohde, kun asiakkaan tulisi olla nimenomaan aktiivinen muutoksen tekijä.Tyypillisesti tarve elämäntapojen muutokselle on jokin ulkopuolelta tullut impulssi, joka herättää ihmisen ajattelemaan muutoksen tarpeellisuutta. Se voi olla terveystarkastuksessa ilmennyt ongelma tai puolison, elämäntapoihin liittyvä ikävä kommentti. Tyypillisesti ajatus, että "jotain tarttis tehdä" on alkusysäys motivaation heräämiseen. Mikäli muutoksesta koettu hyöty ei ole omakohtainen, saattaa tulla ensimmäisiä ongelmia motivaation ylläpitämisen suhteen. Omakohtaisuus tarkoittaa sitä, että muutokseen lähdetään itselle koettujen asioiden, esimerkiksi terveyshyötyjen, eikä ainoastaan puolison kommenttien vuoksi. Mikäli tällainen omakohtainen hyötynäkökulma löytyy, on seuraavalla askelmalla punnittava muutoksen mahdollisuutta.Käytännössä muutos koetaan mahdolliseksi, mikäli se on esimerkiksi riittävän realistinen. Toimenpiteet muutoksen mahdollistamiseksi eivät saa olla liian suuria toteuttaa, jotta liika ponnistelu horjuttaa uskoa onnistumiseen. Usein jojo-laihduttajilla on monia epäonnistumisia takana nimenomaan tavoitteiden epärealistisuuden takia. Nämä epäonnistumiset horjuttavat uskoa omaan pystyvyyteen. Valmentajalla on tärkeä rooli nostaa tällaisessa tilanteessa pienetkin onnistumisen hetket jalustalle, jotta pystyvyyden tunne vahvistuisi.Myös epäonnistumiset kuuluvat muutokseen ja ne ovat hyvin tärkeitä hetkiä muutosprosessin etenemiseksi. Epäonnistuminen kannattaa käydä tarkkaan läpi ja pohtia asiakkaan kanssa, minkälaisia toimenpiteitä on hyvä tehdä jos tulevaisuudessa tulee samanlainen tilanne eteen. Usko epäonnistumisista selviämiseen myös osaltaan lisää pystyvyyden tunnetta.
Muutoksen hetkellä ihmiset punnitsevat jatkuvasti sen tuomia hyötyjä ja haittoja. Arvioidaan sitä kuinka paljon ollaan valmiita panostamaan, jotta tavoitteet saavutetaan vaikka se ei aina niin mukavalta tuntuisikaan. Usein työpäivän aamuna herätyskellon soidessa kiusaus jäädä peiton tuntuu voittamattoman suurelta. Harva kuitenkaan antaa kiusaukselle periksi, sillä työpaikan säilyminen ja palkkapussi koetaan sen verran arvokkaana, että pystytään pieni määrä epämiellyttävyyttä aamuisin kestämään.Tätä kauppaa käydään jatkuvasti myös elämäntapamuutoksessa ja kun hyödyt koetaan haittoja suuremmaksi, myös muutos mahdollistuu ja tarve muutokselle alkaa saamaan selkeämpiä piirteitä. Vasta kaikkien näiden edellä mainittujen vaiheiden kautta päästään itse toimintaan. Motivaation kehittymisen prosessi on kieltämättä pitkä ja monivaiheinen, mutta parhaimmillaan hyvin palkitseva tie, joka antaa eväitä kaikkiin elämän osa-alueisiin.
Tämä on ensimmäinen osa artikkelisarjasta "Ravitsemusmuutoksen esteet". Lue artikkelisarja loppuun kirjautumalla tai luomalla tunnus Trainer4You-tietopankkiin. Tunnus on maksuton. Tietopankista löydät lisäksi mm. muut artikkeli- ja videosarjat sekä ravintovalmennuksen työkalut.
Mikä ihmeen Trainer4You-tietopankki?