Vesiliukoiset vitamiinit ja suomalaiset metsät
Kevät on tulossa ja tämä alkaa olemaan se vuoden aika, milloin monien pakkaset alkavat olemaan tyhjiä talven jäljiltä. Viittaan nyt siis marjoihin...
– niitähän sinun pakkasesi oli täysi syksyllä, eikö totta?
Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole kovinkaan monessa kodissa. Finnravinto 2017 tutkimuksen mukaan suomalaisten marjojen syönti on edelleenkin valitettavan huonolla tasolla. Siitä voidaan myös vetää se johtopäätös, että useimpien suomalaisten vitamiinien ja suojaravintoaineiden saanti ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Yleisesti ottaen tämä on ensimmäinen korjaava toimenpide mitä lähden ravintovalmentajana asiakkaillani toteuttamaan. Katson asiakkaani hänen aterioista lähettämiään kuvia, mikäli päivätasolla marjoja ei siellä näy, pyrin korjaamaan tämän tilanteen.
Puhutaan hetki vesiliukoisista vitamiineista eli C-vitamiini ja B-ryhmän vitamiineista. Nämä vitamiinit eivät varastoidu kehoon, joten optimaalista terveyttä ja kehon toimintaa tavoitellessa, tulisi niitä saada päivittäin. Tästä hyvä mainita B12-vitamiini, joka varastoituu elimistöön. Huomioitavaa on myös, että B12-vitamiinia saa vain eläinkunnantuotteista, joten tämä on vegaanien huomioitava. Kaiken pohjalla tulee aina olla yksilölle oikein rakennettu ravinto. Marjat olisi hyvä olla yksi osa tätä oikein rakennettua ravintoa. Mikäli jostain syystä kulutus olisi todella suurta (sairastuminen, kova treenaaminen ja stressi), on laadukkaan C-vitamiini ja B-ryhmän vitamiinilisän käyttäminen perustelua. Vähän harmittaa sanoa näin mutta jos riittävä kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti ei onnistu, on silloinkin lisän käyttäminen parempi tilanne kuin vaikkapa näiden vitamiinien riittämätön saanti. Korostan kuitenkin, että ruuasta saa aina paljon asioita mitä ei pillereistä ei pysty saamaan. Ravintolisillä pystytään ainoastaan varmistamaan yksittäisten vitamiinien/kivennäisten riittävä saanti, mikäli on perusteltua epäillä, että näin ei tapahdu ravinnon kautta.
Palataanpa kuitenkin marjoihin. Marjoista saa C-vitamiinia ja B9-vitamiini eli folaattia. Kahden desilitran päivittäinen annos varmistaa jo monesti riittävän päivänsaannin. Vitamiinit eivät toki ole ainoa syy syödä marjoja. Marjojen sisältämän polyfenolit ja fytokemikaalit ovat myös terveyden kannalta oleellisia. Polyfenolit ovat marjoissa esiintyviä bioaktiivisia aineita. Runsaasti polyfenoleja sisältävän ruokavalion on todettu myös vähentävän muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään sairastumisen riskiä. Aivan kuten polyfenolit, ovat fytokemikaalit myös kasvien tuottamia bioaktiivisia aineita ja näillä on myös todettu olevan positiivinen vaikutus syövän, diabeteksen ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. Näitä terveysvaikutuksia luetellessa tuntuu valitettavalta, että melkein jokaisella suomalaisella on pääsy näihin luonnon vitamiinipillereihin.
Marjoihin voi kytkeä helposti myös toisen merkittävän terveyttä edistävän mekanismin. Tämä mekanismi on metsässä oleskelu ja liikunta. Aidossa metsässä oleskelu on tutkitusti terveysvaikutteista. Oleskelu aidossa metsässä mm. laskee verenpainetta, leposykettä ja parantaa immuniteettia. Useimmat metsän terveysvaikutuksista liittyvät parasympaattiseen aktivaatioon eli kansankielellä ihmisen rauhoittavan hermoston aktivoitumiseen. Marjojen lisäksi saat siis myös liikuntaa ja pääset arjen kiireistä luonnolliseen ympäristöön.
Miten tuoda marjat ravintoosi?
Löydä päivästäsi se ateria/ruoka mihin marjojen mukaan laittaminen on sinulle kaiken helpointa ja mielekkäintä.
Mikäli budjetti on tiukalla, selvitä mahdollisuudet marjojen keräämiseen.
Jos taloutesi on tukevalla pohjalla, tee hieman laskutoimituksia kulutuksestasi ja osta niitä syksyllä tarpeeksi pakkaseen.
Monipuolisuus on plussaa eli muista herukat, karviaiset, karpalot ja tyrnit.
Mikäli sinulla ei ole kokemusta metsässä liikkumisesta ja marjojen keräämisestä, lähde kyselemään somen ja tuttavapiirisi kautta marjastusseuraa.
