Täsmäliike on täsmälääke

 

Täsmäliike on täsmälääke, sanoo Ari-Pekka Lindberg. Hän on kirjoittanut kirjan siitä, miten ihmisen olisi nykymaailmassa ihanteellista liikkua pitääkseen yllä terveyttä ja kehittääkseen suorituskykyä.

Täsmäliike ja toiminnallinen harjoittelu tarkoittavat monipuolista, optimaalista liikettä, jossa kehon suoritus- ja toimintakyky ovat parhaimmillaan. Ari-Pekka Lindbergin kirja Täsmäliike on työkalu ja opas liikkeen sekä liikunnan monipuolisempaan maailmaan. Tarvitsemme keholle Lindbergin mukaan tarkoituksenmukaista liikettä pysyäksemme toimintakykyisinä ja hyvinvoivina.

Ari-Pekka Lindberg toimii Trainer4Youssa kouluttajana sekä lisäksi Anatomy Trains -organisaation kansainvälisessä kouluttaja- ja kehittäjäkaartissa. Lindberg on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti ja hän on täydentänyt osaamistaan mm. OMI- ja MDT-täydennyskoulutuksilla.

"Viime vuosikymmenien hokemana on ollut 'liike on lääke'. Valitettavasti tuo näkökulma ei aivan pidä paikkaansa, sillä vaikuttaa siltä, että tapamme liikkua on yksi suurimmista tekijöistä, joka aiheuttaa tuki- ja liikuntaongelmia. Täsmäliike-kirja käy läpi optimaalisen liikkeen periaatteita, jotta liikunta lisäisi terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia", Lindberg kertoo.

Lähes kaikki kudoksemme sisältävät faskiaa eli sidekudosta eri muodoissa. Liikkeen puutteessa faskiakerrokset, joiden tulisi liukua suhteessa toisiinsa, liimaantuvatkin kiinni toisiinsa. Liikkeen puute aiheuttaa sen, että kudoksesta katoaa myös jousto. Ollessaan elinvoimainen ja dynaaminen, faskia lisää joustoa kehoomme. Kirja käsittelee liikettä juuri faskian näkökulmasta.

"Jouston puutteessa olemme entistä herkempiä vammoille ja istuttuamme pitkään lysähtäneenä eivät venyneet kudokset palaudukaan entisiin mittoihin enää yhtä helposti, vaan muutos kehittyy pysyväksi", Lindberg varoittaa.

Liikettä sen tarpeen mukaan

Kirjan toinen iso teema on harjoittelun monipuolistaminen. Esimerkkinä tämän hetkinen harjoittelu kuntokeskuksissa vastaa vain pientä prosenttia siitä, kuinka liikumme harjoittelupaikkojen ulkopuolella.

"Suurin osa harjoittelustamme, etenkin lihaskuntoharjoittelun puolella, on nostamista. Suurin osa perusliikkeestämme ei kuitenkaan ole nostamista, vaan heilurimaista rekyyliliikettä. Rekyyliharjoittelun tulisikin olla osa treenirepertuaaria kuntoilussa, jotta tekeminen vastaisi paremmin tarpeeseen", Lindberg toteaa.

Lindbergin mukaan myös ravintoon, harjoituksen koostamiseen, palautumiseen, stressiin sekä kokonaisohjelmointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

"Rekyyliharjoitteet vaativat hieman eri mittaisen palautumisen perinteiseen harjoitteluun nähden. On myös nähtävä rekyyliharjoittelu osana kokonaisuutta, eli miten se upotetaan osaksi muuta harjoittelua. Harjoittelusta, kehon ja sen kudosten kuormittumisesta ei voi puhua ilman, että huomioidaan palautuminen."

Palautumisen osana ravinto ja stressi ovat aivan ytimessä. Nuo tekijät vaikuttavat toiminta- ja suorituskykyymme sekä hyvinvointiimme.

"Oppimisessa on oleellisempaa osata kysyä oikeat kysymykset, jotka johdattavat ajatusprosessia kohti moninaisia vastauksia. Pelkästään fyysinen kehomme on oiva esimerkki siitä, ettei yhtä oikeaa vastausta ole olemassa. Vastauksen oikeellisuus tai tarkoituksenmukaisuus on riippuvainen sen asiayhteydestä. Eri tilanteessa, eri henkilölle, eri paikassa se voi olla aivan erilainen", Lindberg sanoo.

 

Haluatko oppia toiminnallisen faskian perusteet sekä faskian roolin liikkeessä ja harjoittelussa?


Ari-Pekka Lindberg on koulutukseltaan fysioterapeutti. Hän on täydentänyt osaamistaan mm. OMI- ja MDT-täydennyskoulutuksilla sekä Matrix Movement Trainer -koulutusohjelmalla. Kliinisen fysioterapiatyön lisäksi A-P:lla on takanaan jo vuosikymmenen mittainen ura kuntosalivalmentajien, personal trainereiden sekä fysioterapeuttien kouluttajana.

Teksti: Kalle Kotiranta / Fitra Oy

Kuvat: Nina Kaverinen

Edellinen
Edellinen

Miten koostetaan toimiva fitness-kilpailijan ruokavalio?

Seuraava
Seuraava

Arto Pesola: Voiko arkiaktiivisuudesta tehdä bisnestä?