Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten
Suomalaiset aikuiset viettivät suurimman osan päivästään pääasiassa istuen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja UKK-instituutin tuore tutkimus.Suomalaiset aikuiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan liikkumattomana, ilmenee äskettäin julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja UKK-instituutin tekemästä tutkimuksesta.Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten valveillaoloajasta reilut 9 tuntia kuluu istuen tai maaten. Seisoma-asennossa paikallaan vietettiin keskimäärin 2,5 tuntia päivässä.Miehet viettivät maaten ja istuen keskimäärin 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vaikkakin vanhin väestö liikkui reippaasti ja rasittavasti vähemmän kuin nuoret.Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin noin viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosentti.
Fyysisen aktiivisuuden ja liikkumattomuuden keskimääräiset osuudet mittausajasta (%) miehillä ja naisilla ikäryhmittäin
Vain vajaa neljäsosa saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppistä liikuntaa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin kyselytutkimusten mukaan on aikaisemmin havaittu. Eroa voi selittää lukuisat tutkimusmenetelmiin liittyvät seikat, mutta myös se, että vastaajat ovat yliarvoineet liikuntaan käyttämänsä ajan tai tehon.Terveys 2011 -tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin Suomessa ensimmäisen kerran vyötäröllä kannetavalla kiihtyvyysmittareilla. Mittari rekisteröi kaikki liikkeet, myös hyvin pienet sellaiset, joita henkilö ei ehkä itse tulkitse liikkumiseksi.Toisaalta tutkimuksen heikkoutena on kiihtyvyysmittariin liittyvät puuteet. Tässä tutkimuksessa käytetty mittari ei rekisteröi vesiliikuntaa, ja pyöräilyn ja hiihdon tehosta saatu tieto on epätarkkaa. Sama koskee liikuntaa, jossa keho ei ole pystyasennossa (esim. kuntosaliharjoittelu, jooga, pilates).Liikkumattomuus on noussut maailmanlaajuisesti lihavuuteen, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan liikkumattomuus on neljänneksi tärkein riskitekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa.”Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Tarvitaan myös keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä yhtäjaksoisen liikkumattomuuden vähentämiseen”, erikoistukija Pauliina Husu UKK-instituutista ja kollegat kirjoittavat.Tutkimuksen julkaisi Suomen Lääkärilehti.
Kuva: Yale Rudd Center