Riittääkö ravintovalmentajalle asiakkaita?

Ravintovalmennus

2. helmik.

Kirjoittaja:

Tämä kysymys pyörii varmasti monen ravintovalmentajaksi kouluttautuvan ja ravintovalmentajakoulutuksesta kiinnostuneen henkilön mielessä. Jokainenhan voisi varmasti hyötyä terveellisemmästä ruokavaliosta ja aika moni ravintoneuvojen perään kyseleekin. Ravintovalmentajan kohderyhmät voisi karkeasti jakaa kolmeen: ravinnosta terveyttä, suorituskykyä tai parempaa kehonkoostumusta etsiviin asiakkaisiin. Kun tarkastellaan lähemmin, kuinka paljon näitä ihmisiä todella onkaan Suomessa, huomataan ettei asiakkaiden riittävyys jää ainakaan kohderyhmän koosta kiinni.Ravitsemuksen merkitys Suomen kansantautien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on merkittävä. Nyt en siis puhu vain sydän- ja verisuonitaudeista sekä 2 tyypin diabeteksesta, vaan myös muistisairauksista, syövästä ja allergioista. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat mm. korkea verenpaine, veren korkea kolesterolipitoisuus ja tupakointi. Suomessa noin miljoona ihmistä käyttää verenpainelääkitystä ja vain joka viidennellä suomalaisella aikuisella verenpaine on ihanteellisella tasolla. Kolesterolilääkitys löytyy yli puolella miljoonalla suomalaisella. Tyypin 2 diabeetikoita meiltä löytyy n. 300 000 ja lisäksi ainakin puolet tästä määrästä sairastavat diabetesta tietämättään. Ravitsemus on toki tärkeää myös tyypin 1 diabeetikoille, joita taas on n. 50 000. Muistisairaudesta kärsiviä henkilöitä on yli 100 000 ja terveellinen ravitsemus kuuluu aivoterveyttä edistäviin tekijöihin. Uusia syöpätapauksia todettiin Suomessa n. 30 000 vuonna 2011. Epäterveellinen ruokavalio ja ylipaino kuuluvat myös syövän riskitekijöihin. Suomalaiset kärsivät runsaasti myös ruokayliherkkyyksistä ja ravitsemusosaaminen on tärkeää terveellisen ruokavalion ylläpitämisessä varsinkin ruokarajoitteisille.Ravitsemusosaamiselle olisi käyttöä myös urheilijoiden ja aktiivisesti liikkuvien keskuudessa. Suomalaisista aikuisista yli puolet liikkuu useammin kuin 4 kertaa viikossa ja heillä on varmasti myös tavoitteita liikunnassaan. Suorituskyvyn kehittymisessä ravinnolla on usein yhtä suuri rooli liikunnan ja levon kanssa. Liikunnan harrastajien keskuudessa kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat suurimmassa käytössä ja niiden varrelta on liikkujia vaikeaa tavoittaa. 23% liikkujista löytyy kuitenkin kuntosaleista, palloiluhalleista, voimistelusaleista, sekä uima- ja jäähalleista. Sieltä tavoitteellisesti liikkuvan/urheilevan kansan voi tavoittaa harrastuksensa parista. Jo pelkästään kuntosaliharjoittelu kuuluu yli 700 000 suomalaisen harrastuksiin. Itsensä kilpa- ja kuntourheilijaksi kokevien suomalaisten määrä on vuosien varrella jopa lisääntynyt.

Kasvoiko nälkä lukiessa? Lue aiheesta lisää uudistuneesta Ravintovalmentaja -oppaasta! (Klik)

Painonpudotuksen ja –hallinnan, rasvaprosentin madaltamisen ja lihasmassan kasvattamisen kannalta ravinto on luonnollisesti vielä ratkaisevammassa roolissa kuin suorituskyvyn kehittämisessä. Energiansaannin ja –kulutuksen suhde pääosin määrää, mikä näistä tavoitteista on tähtäimessä. N. 11 500 osallistujaa kattaneessa tutkimuksessa yli puolet naisista ja kolmasosa miehistä ilmoitti laihduttavansa. Hyvin suuri osa suomalaisista tunteekin tyytymättömyyttä omaan kehoonsa. Muun ravitsemusosaamisen ohella myös ravitsemuspsykologia on siis ehdoton lisä ravintovalmentajan työkalupakkiin.Monissa tapauksissa ravintovalmentajan tulee muistaa vastuunsa ja osata ohjata asiakas terveydenhuoltoon ennen valmennuksen aloittamista. Näitä tapauksia ovat esimerkiksi syömishäiriöt, diabetes huonossa hoitotasapainossa ja vaikeat ruokayliherkkyydet. Ravintovalmentajat ja ravitsemusterapeutit eivät siis kilpaile keskenään samoista asiakkaista, vaan optimitilanteessa ohjaavat toisilleen valmennusta tai hoitoa tarvitsevia henkilöitä. Näin myös asiakas saa ohjauksesta suurimman mahdollisen hyödyn. Ravintovalmentajat toimivat pääosin yrittäjinä ja hoitavat itse markkinointinsa ja myyntinsä, mutta myös kuntosalit etsivät ravintovalmentajia erilaisilla sopimuksilla ohjaajiensa joukkoon. Suuret kuntosalit tarjoavat helposti lähestyttävän asiakaskunnan ja markkinoinnin tuen, jolloin uran aloittaminen voi sujua hieman kevyemmin. Artikkelin kirjoittaja on Trainer4You Personal trainer ja Trainer4You-kouluttaja Mikko Vesterinen. Edellisistä kappaleista voimmekin päätellä, että ravintovalmentajille on enemmän tarvetta kuin heitä ehditään kouluttaa. Tarve ja kysyntä eivät kuitenkaan ole sama asia, joten ravintovalmentajan tuleekin tehdä osaamisensa ja valmennuksen hyödyt tunnetuiksi. Ihmiset eivät välttämättä itse tiedä hyötyvänsä paremmasta ravitsemuksesta eivätkä osaa nähdä ravitsemuksen laiminlyönnin vaihtoehtoiskustannuksia. Huonolla ravitsemuksella on kuitenkin aina seurauksensa. Ravintovalmentajan tulisikin aktiivisesti jakaa tietoaan, jotta yhä useampi tulisi tietoiseksi ravitsemuksen yhteydestä terveyteen ja suorituskykyyn. Ihmisten ravitsemustietouden lisääntyminen näkyy positiivisesti ravintovalmennuksesta kiinnostuneiden määrässä.