Painatko aktiivisesti jarrua? Rentoutuminen treenin tukena

“Go heavy or go home” ja ”Salil eka salil vika”  -löytyy painettuna monen treenaajan T-paitaan tai ainakin viimeistään somen kautta kaiverrettuna tajuntaan. Tässä ei ole sinänsä mitään vikaa mutta aina tulisi huomioida se vaa´an toinen puoli. Viittaan nyt siis rentoutumiseen.

Treenille otetaan kyllä aika mutta harva ottaa sen rentoutumiselle. Kuitenkin kyseessä olisi aivan yhtä tärkeä aika, ellei joissain tapauksissa jopa tärkeämpi. Modernissa yhteiskunnassa kova ja nopeatempoinen tahti on jo muodostunut normiksi. Aivomme ja hermostomme kuitenkin vaatisi sitä alasajoa varsinkin iltaisin. Nämä kerätyt kierrokset näkyvät uniongelmina ja yleisenä ärtyneisyytenä. Tällainen tila ei myöskään ruoki luovuutta ei edistä palautumista.

Aktiivista rentoutumista

Aktiivisessa rentoutumisessa lähetämme aivoillemme viestin ”nyt kaikki on hyvin ja voit olla rauhassa”. Tekeminen luo tunteita ja tunteet vaikuttavat kehoomme. Mikäli ihminen kokee stressiä, kuten monesti päivän aikana koemme, vaikuttaa tämä hermostoomme. Hyvällä mielenhallinnalla tietenkin pystyy ikään kuin erottamaan itseään vallitsevasta todellisuudesta ja olosuhteista. Asioihin suhtautuminen vaikuttaa siihen, miten koemme stressin. Tämä kuitenkin vaatii melkoista mielenhallintaa ja sen harjoittamista, varsinkin jos stressitekijöitä on paljon. Helpompi ratkaisu on rakentaa omaan elämään vastapainoa rentouttavilla asioilla. Aivan samalla tavalla, kun stressitekijät lähettävät aivoillemme viestiä ”nyt on hätä” – lähettää rentouttavat asiat aivoillemme viestiä ”nyt ei ole hätä”. Päivän aikana koetuilla asioilla on siis vaikutusta neurokemiaamme. Tämä kaikki sitten ynnäytyy illalla, kun kehon pitäisi ajaa itsensä alas ja palautumisen alkaa. Jos aivomme ja hermostomme on punaisella, uni ja palautumisen mekanismit eivät pääse toimimaan.

Moni mieltää rentoutumisen sohvalla makaamiseksi ja aivottomaksi telkkarin tuijottamaksi tai somen selailua. Tämä ei ole kuitenkaan sitä aktiivista rentoutumista, mistä usein puhun ja mihin tässä kirjoituksessa viittaan. En siis kiistä, että joitain yksilöitä varmastikin kyseinen toiminta rentouttaa mutta usein tämä ei ole paras mahdollinen ratkaisu rentoutumiseen. Myöskään sosiaalisen median katselu ei ole aivoja ja hermostoa rentouttavaa toimintaa.

Aktiivinen rentoutuminen tarkoittaa sellaista toimintaa, jonka ihminen kokee rentouttavaksi ja miellyttäväksi mutta ei stimuloivaksi. Tällainen toiminta voi olla melkein mitä tahansa aina postimerkkien keräilystä meditaatioon. Liikunta ei kuitenkaan yleisesti ottaen täytä tätä kriteeriä, koska vaikka se tuntuu mukavalta, on se aina kuitenkin rasitus elimistölle. 

Rentouttavia liikuntalajejakin toki löytyy. Rauhallinen jooga, venyttely tai vaikkapa kaikessa rauhassa metsässä kävely ovat tällaisia. Haaste on se, että melkein joka päivälle pitäisi löytää tällaista rentouttavaa toimintaa. Syy tähän on se, että mikäli esitän ihmisille kysymyksen ”koska viimeksi – tai kuinka usein sinulla on päiviä, jonka kuvailisit olevan rentouttava?”. Yleisesti vastauksista korostuu se, että nämä päivät ovat yleisesti ottaen kovin harvassa. Tästä syystä usein monissa eri valmennuksissa peräänkuulutan tämän rentoutumisen merkitystä.

Vaatii priorisointia

Kuten mikä tahansa hyvä asia elämässä, ei tämä aktiivinen rentoutuminenkaan tule ilman hintaa. Minimissään tälle on löydettävä se tarvittava aika jostain ja ”uhrattava” se aika rentoutumiselle. Ihminen yleensä tekee muutoksia ja uhrauksia pakon edessä. Silloin kun elämä toimii, useimmiten motivaatiota moiseen ei välttämättä löydy. Vasta vaikeuksien edessä, ihminen alkaa etsimään ratkaisuja. Aktiiviselle rentoutumiselle olisi kuitenkin hyvä varata aikaa jo silloinkin, kun ei vielä olla ylikierroksilla.

Mikäli kuitenkin tilanne olisi jo sellainen, että uni ja palautuminen sakkaa, on jo ehdottomasti tarvetta painaa jarrua. Luonnollisestikin tämä on helpommin sanottu kuin tehty hektisen arjen ja ruuhkavuosien keskellä. Ensimmäinen askel on löytää sellaista tekemistä, joka ei vie resursseja ja jonka pystyy tekemään todella matalla kynnyksellä. Rutiinien muodostaminen on tässä hyvin oleellinen asia. Aseta tavoite hyvin matalalle ja rakenna siitä ylöspäin. Tee itsesi kanssa sopimus, että otat itsellesi – ja vain itsellesi 10 minuuttia illassa. Tämä 10 minuuttia löytyy kyllä ihan jokaiselta, mikäli vain tahtotila sille on olemassa.

Kokeile
- saunomista
- meditaatiota
- hieronta vaihdokit kumppanisi kanssa
- palapelit
- ajatuksien kirjoittaminen
- piikkimattoa
- neurosonic (googlaa)
- venyttely
- meditointi
- hengitysharjoitukset
- rentouttavat äänikirjat
- rentouttavat ääninauhat
- pienoismallit
- mikä ikinä toimiikaan sinulla!


Itseen ja omaan palautumiseen käytetty aika maksaa kyllä itsensä takaisin jokaisella elämän osa-alueella – mitä suuressa määrin myös treenissä.