Personal trainerit avuksi diabetesta vastaan
Isossa-Britanniassa terveydenhuolto ottaa personal trainerit avuksi taistelussa diabetesta vastaan. Voisiko sama toimia Suomessa?Ison-Britannian terveyslaitos NHS käynnistää maanlaajuisen kampanjan, jossa tarjotaan yhdeksän kuukauden mittainen valmennusohjelma henkilöille, jotka lääkäri on todennut kuuluvan diabeteksen riskiryhmään. Suomessa sekä lihavuuden että hiljattain uusittu diabeteksen Käypä hoito -suositus painottaa elintapaohjausta. Voitaisiinko Suomessa ottaa mallia Isosta-Britanniasta?Nimimerkki Mistä tukea kirjoitti koskettavasti (HS 1.5.2016) kuinka oli saanut tuntea ”itsensä lähinnä luuseriksi” etsittyään terveyskeskuksesta tukea ja apua lihavuuden hoitoon.Terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz toteaa jatkokommentissaan (HS 3.5.2016): ”Sama tilanne vallitsee ikävä kyllä kaikissa muissakin maamme terveydenhuollon organisaatioissa silloin, kun asiakas tarvitsee apua elintapamuutokseen: kattava, ammattitaitoisesti suunniteltu ja toteutettu, erikoistunut valikoima oikea-aikaisia ja oikein kohdennettuja palveluita puuttuu.”Tilanne on erikoinen, sillä Käypä hoito -suosituksissa todetaan lihavuuden hoidosta: ”Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla annettava elintapaohjaus (elintapahoito), joka sisältää ajatuksiin, asenteisiin, ruokavalioon ja liikuntaan painottuvaa ohjausta.”
Kyse on valtavasta ongelmasta
Ongelma ei tietenkään ole itse lihavuus, vaan sen mukanaan tuomat liitännäissairaudet: tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt (kohonnut kolesteroli), uniapnea ja kantavien nivelten nivelrikko.Suomalaisista peräti 37 prosenttia kuolee verenkiertoelinten sairauksiin. Suurin viikatteen heiluttaja on sepelvaltimotauti, joka on syynä joka viidennessä kuolemassa. Sepelvaltimotaudin suurimpiin riskitekijöihin puolestaan kuuluu diabetes, kohonnut verenpaine ja kolesteroli – kaikki lihavuuden liitännäissairauksia, kaikki ehkäistävissä tai hoidettavissa ainakin osittain järkevän liikunnan ja ravitsemuksen avulla.Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Noin 75 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta, jonka puhkeamiseen elintavoilla on ratkaiseva merkitys. Jos mikään ei muutu, arvioidaan diabetekseen sairastuneiden määrän jopa kaksinkertaistuvan seuraavan 10–15 vuoden aikana.Sairauksien aiheuttamaa inhimillisen kärsimyksen määrää on vaikea arvioida, mutta ongelman mittasuhteesta saadaan käsitys taloudellisten seuraamusten kautta. Yksin diabeteksen hoito aiheuttaa Suomessa suoria kustannuksia arviolta* vajaa 3 miljardia euroa vuodessa. Jotta tämä saadaan mittasuhteeseen, otti Suomen valtio uutta velkaa vuonna 2015 arviolta 4,5 miljardia euroa.
Personal trainerit avuksi
Isossa-Britanniassa käynnistyvä kampanja tarjoaa riskiryhmille yhdeksän kuukauden mittaisen valmennuksen, jonka aikana osallistujille tarjotaan 13 kahden tunnin mittaista tapaamista, joiden aikana liikutaan ja opetellaan terveellisiä elintapoja.Yhdessä pilottiryhmässä, jossa liikuttiin ohjatusti kahdesti viikossa ja opeteltiin luokkahuoneessa terveellisen ravitsemuksen ja elintapojen teoriaa, kaikki osallistujat onnistuivat pudottamaan painoaan ja puolet pienentämään sairastumisriskiä.Hankkeen mittakaava on ennennäkemätön, sillä vuodesta 2020 eteenpäin sen oletetaan tavoittavan 100 000 ihmistä vuodessa.Käytännön toteutukseen personal trainerit ovat luonteva ammattiryhmä, sillä terveelliset elintavat, henkilön lähtökohdat huomioiva liikuntasuunnitelma ja terveyttä edistävä ruokavalio ovat arkipäiväisiä asioita jokaisen personal trainerin työnkuvassa.
Voisiko sama toimia Suomessa?
Kun keskustellaan ennakoivasta terveydenhuollosta ja personal trainingin mahdollisesta asemasta, ensimmäinen ja yleensä ainoa vasta-argumentti on se, ettei ammattinimikettä ole suojattu. Tämä pitää paikkansa, mutta sen ei millään muotoa tarvitse toimia esteenä.Asioita voidaan säädellä kahdella tavalla, joko viranomaisvoimin tai alan itsensä toimesta. Terveys- ja kuntoliikuntasektorin ammatteja ei säädellä viranomaisvoimin tietääkseni missään muualla kuin muutamassa entisessä itäblokin massa. Muualla luotetaan alan itsesäätelyprosessiin.Itsesäätelyprosessissa alan sidosryhmät määrittelevät johonkin tiettyyn ammattiin liittyvät osaamisvaatimukset. Osaamisvaatimuksista johdetaan ammattiin valmistavan koulutuksen standardit. Standardeista järjestetään julkinen kuuleminen, jolloin kuka tahansa voi kommentoida ja ottaa osaa prosessiin. Lopuksi valitaan ulkopuolinen taho, joka akkreditoi koulutusta järjestävät tahot.Isossa-Britanniassa terveys- ja kuntoliikuntasektorin osaamisvaatimuksia ylläpitää SkillsActive ja akkreditointitahoja on useita. Osaamisvaatimukset täyttävät ammattilaiset löytyvät REPs-rekisteristä.Yhdysvalloissa tahtipuikkoa heiluttaa IHRSA, akkreditoinnista on pitkään vastannut NCCA (14 koulutustahoa) ja rinnalle on noussut DECT (3 koulutustahoa). NCCA:n osaamisvaatimukset täyttävät ammattilaiset löytyvät USREPS-rekisteristä.
EU:ssa on kohta kaksi vuosikymmentä ponnisteltu kohti liikunta-alan ammattikorttia, standardien kehityksestä, ylläpidosta ja akkreditoinnista vastaa EuropeActive (78 koulutustahoa), osaamisvaatimukset täyttävät ammattilaiset löytyvät EREPS-rekisteristä.Edellä esitetyn valossa en pidä ammattinimen suojattomuutta ongelmana, joka estäisi rekistereistä löytyvien personal trainereiden hyödyntämisen osana ennakoivaa terveydenhuoltoa.Jos ajatus herättää suurempaakin kiinnostusta, olemme alan suurimpana koulutustahona luonnollisesti valmiit reagoimaan tilanteeseen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä personal trainerin kouluttamiseksi hoitamaan esidiabetesta terveys- ja kuntoliikunnan keinoin löytyy valmiit Eurooppalaiset standardit.[avatar user="Ari" size="thumbnail" align="right" link="http://www.trainer4you.fi/blogi/author/ari/" target="_blank"]Ari Langinkoski on Trainer4Youn kansainvälisten liiketoimien johtaja ja EuropeActiven Professional Standards Committeen jäsen.[/avatar]Sillä välin kehottaisin terveys- ja kuntoliikunnan ammattilaisia verkostoitumaan terveydenhuolloin ammattilaisten kanssa, ja toisin päin. Voi olla, että kestää aikansa ennen kuin käytäntö rantautuu laajemmin. Olen kuitenkin varma, että yhteistyön avulla saadaan paras mahdollinen lopputulos hänelle, joka merkitsee eniten, eli asiakkaalle.
* Käypä hoito -suosituksen mukaan diabeteksen hoito muodostaa arviolta 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tuoreimman (2013) arvion mukaan Suomen terveydenhuoltomenot olivat 18,5 miljardia euroa. Näin diabeteksen hoidon kustannukset olisi noin 2,775 miljardia euroa.