Mitä terveys on osa 4 - Aktiivisuuden ja palautumisen tasapainotila

Nyky-yhteiskunnassa arvostetaan tehokkuutta ja töissä jokaisesta tekijästä otetaan enemmän ja enemmän irti. Työkulttuurista on monissa paikoissa unohtunut hyvät palauttavat tauot ja media luo paineita olla jokaisella elämän osa-alueella täydellisiä. Suorittaminen ja stressaaminen ei tee onnelliseksi, saati tue terveyttä, mutta miten pysäyttää oravanpyörä tai toimia toisin, kun töissä on käytävä ja tuotava leipä pöytään?

Stressi on elimistön liikkeelle paneva voima ja se on normaali täysin terve reaktio kehossa, joka tapahtuu sympaattisessa hermostossa. Kuitenkin pitkittynyt negatiivinen stressi kuormittaa elimistöä haitallisesti. On tärkeää oppia tunnistamaan omat stressitasonsa ja tiedostaa ne asiat, jotka kuormittavat ja ne, jotka palauttavat sekä tuovat voimavaroja.

"On helpompaa turvata palautuminen päivittäisten rutiinien avulla, kuin päättää aina nukkuvansa hyvät yöunet, koska niihin voi vaikuttaa myös monet itsestä riippumattomat tekijät."

Kiireessä on vaikea opetella uudenlaista toimintaa, koska opetteluun pitää keskittyä. Usein onkin helpompaa tehdä kuten aina ennenkin, koska toiminta menee rutiinilla. Ylikierroksilla oleva keho helposti ohjaa levottomaan toimintaan ja aktiivisuuteen, joka ei kuitenkaan ole elimistölle hyväksi. Elämää ei tarvitse muuttaa kerralla, vaan voi keskittyä pieniin muutoksiin yksi kerrallaan. Kaikki muutos lähtee ajatuksen muutoksesta; pitämällä kiinni riittävästä palautumisesta olen tehokkaampi ja voin paremmin. Muutoksesta tulee helpompaa, kun pysähtyy hetkeksi konkreettisesti miettimään mitä voisin tehdä toisin.

Palautuminen arjessa

Työterveyslaitoksen mukaan elimistö tarvitsee palautumista 35% vuorokaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 2x10-15min palauttavaa taukoa hereilläolon aikana sekä 1h rauhoittumista ennen nukkumaan menoa, noin 8h yöunien lisäksi. Tauot kannattaa sijoittaa päivissä hetkiin, jolloin palautuminen on helppoa tai tarpeellista. Esimerkiksi monien on helppo ottaa palauttava hetki aamulla, kun elimistö on vielä rauhallinen yöunien jälkeen tai iltapäivällä, jolloin monilla ihmisillä on biologisessa käpylisäkkeen säätelemässä vuorokausirytmissä ” aivojen jäähdytys tauko”, jonka aikana verensokeri laskee ja tulee väsymys. Nukkumaan menoa edeltävä tunti on hyvä pyhittää rauhoittumiselle, jolloin palauttava parasympaattinen hermosto aktivoituu rauhoittamaan elimistön ennen nukkuman menoa ja helpottamaan nukahtamista. Palauttavaa tekemistä voi olla esimerkiksi: kirjan lukeminen, hengitysharjoitukset, silmien kiinni pitäminen, päiväunet 10-15min, korttelikävely, meditaatio, jooga, rauhallinen musiikin kuuntelu tai luonto. Sen sijaan somen vilkkuvat valot on hyvä unohtaa ennen nukkumaan menoa.

On helpompaa turvata palautuminen päivittäisten rutiinien avulla, kuin päättää aina nukkuvansa hyvät yöunet, koska niihin voi vaikuttaa myös monet itsestä riippumattomat tekijät kuten naapurista kuuluvat äänet, puolison liikkeet tai muut syyt. Palautumista kannattaa arvostaa, koska se mahdollistaa myös aktiivisuuden ja tuo tarvittavan tasapainon hermoston eri toimintojen välille. Palautuminen rauhoittaa elimistöä, vähentää stressiä ja palauttaa päivänaikaisesta kuormituksesta.

Kaikkea kohtuudella

Palautuminen on tärkeää ja se on vastapainoa aktiivisuudelle. Kuitenkin liallisessa määrin passiivisuus ja liika nukkuminen muuttavat esimerkiksi aivojen aineenvaihduntaa ja voivat aiheuttaa madaltunutta mielialaa ja laskea kehon aktiivisuutta sekä aineenvaihduntaa.

Aktiivisuuden ja palautumisen tasapaino

Tärkeää on olla aktiivinen hereilläolon aikana. Aktiivisuus pitää yllä kehon normaalia aineenvaihduntaa, mielialaa ja toimeliaisuutta ja on kaikin puolin tarpeellinen osa hyvinvointia ja terveyttä. Positiivinen stressi kuuluu hyvinvoivaan elämään.

Luo itsellesi rytmi, jossa aktiivisuus ja palautuminen ovat tasapainossa, niin hermostosi voi hyvin ja toimii tarkoituksenmukaisesti. Uskalla kuunnella kehoasi päiväkohtaisesti myös harjoittelun osalta, toisena päivänä keho pyytää pehmeää ja palauttavaa liikuntaa ja toisena reipasta kehittävää liikuntaa. Liikuntahetket on hyvä myös sijoittaa sellaiseen kohtaan päivän vireystilaa, kuin on tarkoituksenmukaista. Kehittävä reipas harjoittelu kannattaa sijoittaa päivän aktiivisiin hetkiin ja palauttava rauhallinen harjoittelu puolestaan palautumista tukeviin ajanjaksoihin, kuten iltapäivään ja iltaan.

Myös tasainen ja tasapainoinen ruokarytmi ja ruokavalio, joka pitää verensokerin tasaisena, tukee jaksamista, aktiivisuutta sekä hermoston stressinsietokykyä ja palautumista. Hyvinvointi on kokonaisuus ja sen eri osa-alueiden muodostama tasapainotila. Mitä paremmin tunnet itsesi, sen paremmin pystyt luomaan sinun hyvinvointia palvelevan kokonaisuuden.