Liikunta voi olla myrkkyä

Enää ei käydä "yksillä" nollaamassa, vaan viidesosa nuorista aikuisista käyttää lääkkeitä jaksaakseen töissä. Näin uutisoi Talouselämä –lehti suomalaisten, työikäisten työkykyä ja –kuntoa 6.6.2017 julkaistussa artikkelissaan. Taloustutkimuksen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle tekemään tutkimukseen viittaavan artikkelin mukaan työssäkäyvistä 18-29 -vuotiaista suomalaisista 21 % ja kaikki ikäluokat huomioiden 15 % työikäisistä käyttää reseptillä saatavia psyyke- tai kipulääkkeitä jaksaakseen työelämässä tai parantaakseen työsuorituksiaan.

Työelämän paineet liian kovia?

Tulos tukee havaintoja sekä olettamuksia siitä, että työelämän paineet koetaan nuorten aikuisten keskuudessa usein aivan liian koviksi. Etenkin naisten, johtajien sekä asiantuntijoiden keskuudessa lääkkeiden käyttö on yleistä. Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä puolet (50 %) käytti lääkkeitä vähintään kerran viikossa ja koki työelämän paineiden kasvaneen viimeisen vuoden aikana entistäkin vaativammiksi (45 %).

Liikunnasta lääke parempaan jaksamiseen

Ongelman taustalla ovat useissa tapauksissa sekä työelämän kasvaneet paineet että ruuhkavuosien kiireet ja velvollisuudet. Tilannetta pahentaa nuorten aikuisten yleisesti laskenut fyysinen kunto sekä sen johdosta heikentynyt palautumis- ja stressinhallintakyky.Stressi sekä jatkuva lääkkeiden käyttäminen heikentävät henkilön sopeutumismekanismeja, lisäävät sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä, altistavat tartuntataudeille sekä lisäävät myös muun muassa hengityselinsairauksia. Asiantuntijoiden mukaan psykosomaattinen oireilu selittää ison osan niistä sairauksista, joille ei lääketieteellisissä tutkimuksissa löydy riittävää selitystä. Tällöin oireet ovat usein yhteydessä esimerkiksi stressiin.Paineiden kasaannuttua elimistöön, pitää niiden jollain tavoin päästä myös purkautumaan. Meidän on joko purettava paineet ja yliviritystilanne liikkumalla tai opeteltava ottamaan tilanne hallintaan rentoutumisharjoitusten avulla. Näillä toimenpiteillä edistetään palautumista, jolloin syke, verenpaine, hapenkulutus ja lihasjännitys normalisoituvat. Kun jännitystila laukeaa ja rentoudumme, elimistö palautuu ja voi toimia jälleen tehokkaasti.

Liikunta voi olla myrkkyä ylikuormittuneelle

Paras lääke edellä mainittuihin ongelmiin on yksilöllisesti oikein mitoitettu fyysinen aktiivisuus ja kuntoliikunta. Valitettavasti väärin ja liiallisesti annosteltuna liikunnastakin voi tulla myrkkyä, joka pahentaa tilannetta vielä entisestään. Juuri tästä syystä on tärkeää, että liikunta-annos mitoitetaan niin, että se antaa enemmän energiaa, eikä suinkaan kuluta sitä loppuun, niin kun liian rankalla liikunnalla sekä siihen yhdistetyllä tiukalla ruokavaliolla on tapana tehdä.Liikuntaan ja elintapojen parantamiseen suhtaudutaan valitettavan usein projektina, jolla on alku ja loppu. Urakkaluonteinen liikunnan lisääminen sekä syömisen tarkkailu johtavat helposti ylilyönteihin, joissa liikutaan aikaisempaan nähden epärealistisen paljon sekä kovatehoisesti. Kun vielä samanaikaisesti vähennetään nautitun ravinnon määrää sekä energiapitoisuutta, on yhtälö kaikkea muuta kuin toimiva.Stressiä ei pitäisikään kerryttää stressin päälle, vaan liikunta ja ravitsemus sekä palautumista edistävät toimenpiteet pitäisi opetella mitoittamaan sopiviksi tilanteeseen eli elimistön vireys- ja stressitasoihin nähden. Kun jompaakumpaa, psyykkistä tai fyysistä puolta on koeteltu, ei toista enää pitäisi kuormittaa liiallisesti. Juuri tämän vuoksi tehokkaat trendilajit kuten esim. Crossfit, Hiit –harjoittelu (korkea intensiteetti) ja triathlon (määräharjoittelu) voivat kääntyä itseään vastaan, mikäli hyvinvoinnin muut elementit kuten uni ja lepo, ravitsemus, stressinhallinta sekä arjen muu aktiivisuus eivät ole tasapainossa.

Oikein annosteltu liikunta paras ratkaisu

Liikunnasta ei tulisi ottaa uutta stressinaiheuttajaa elämäänsä. Tasapainon löytäminen on kehon ja mielen kuormittamisessakin avainasemassa. Seuraavat vinkit voivat auttaa sinua löytämään stressittömän liikunnan elämääsi, joten poimi niistä mielestäsi osuvimmat:

• Varmista energian riittävyys ennen liikunnan määrän sekä tehon lisäämistä. Oikea marssijärjestys on tarkistaa ensin, riittävätkö yöunet palautumiseen ja antaako ravitsemus riittävästi energiaa ja elinvoimaa arkeen.
• Omaksu ”no big deal” –asenne. Älä siis ota stressiä liikuntaharrastuksestasi, vaan liiku silloin kun se tuntuu hyvältä.
• Tarkista vireystilasi ennen liikuntasuoristusta: Jos fiilis on uupunut ja stressaantunut, liiku elvyttävästi. Jos fiilis on energinen, liiku kehittävästi.
• Tarjoa itsellesi vaihtoehtoja liikuntamuodoissa ja valitse sinua miellyttävä ja innostava liikuntalaji.
• Pyri välttämään kiirettä harjoitellessasi.
• Keskity miellyttävään treenituntemukseen ja kuuntele kehoasi.
• Tee pitkä ja rauhallinen lämmittely sekä rauhallinen ja rentouttava venyttely osana harjoitusta.
• Valitse lämmin ja rauhallinen paikka venyttelyyn ja rentoutumiseen.
• Huolla tasapainoisessa suhteessa kehoasi ja mieltäsi!