Entä jos asiakas ei laihdukaan?
Entä jos personal trainerin ylipainoinen asiakas ei laihdukaan? Asiantuntijat pohtivat, mitä valmentajan olisi syytä huomioida tällaisessa tilanteessa.
Harva onnistuu laihduttamaan, vaikka moni sitä yrittää. Arviot onnistumismahdollisuuksista vaihtelevat 5–20 prosentin välillä, riippuen siitä mitä tutkimuksia tarkastellaan. Aluksi paino saattaa kyllä pudota, mutta usein se palaa ajan myötä ennalleen, joskus jopa korkojen kera.
Laihduttajan onnistumismahdollisuus on parempi, jos tukena on henkilökohtainen valmentaja, kuten personal trainer. Samoin erilaisten painonhallintaryhmien toimivuudesta on tutkimusnäyttöä. Tukiverkostosta tai valmentajasta huolimatta painonpudotus ei aina onnistu, ainakaan odotusten mukaisesti.
Personal trainerin näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että ennemmin tai myöhemmin vastaan tulee tilanne, jossa asiakkaan laihdutustavoite ei toteudu. Asiakas kuvittelee tekevänsä kaiken kuten pitää, mutta vaakalukema ei vain hievahda. Miten personal trainerin tulisi tällaisessa tilanteessa menetellä ja mitä olisi hyvä ottaa huomioon?
”Se voi olla monelle asiakkaalle hankala paikka”, sanoo personal trainer Timo Haikarainen, joka on tehnyt henkilökohtaista valmennusta vuodesta 2002 saakka. ”Tällaisessa tilanteessa syynätään ensin tarkemmin, mistä epäonnistuminen johtui.” Usein tilanteen selittää katkos viestinnässä. Viesti ei aina kulje, kuten oli tarkoitettu. Yhtenä esimerkkinä Haikarainen ottaa esiin energiapitoiset juomat. Asiakkalle on voinut ohjeista huolimatta jäädä väärinkäsitys, että juomia voi nauttia vapaasti, kunhan muuten noudattaa ohjeita. ”Päivässä on saattanut tulla puoli litraa tai litra maitoa, pari kolme lasia mehua ja joitain virvoitusjuomia. Erityisesti maltillisessa laihdutuksessa tämä on jo ratkaisevaa”, Haikarainen toteaa.
Huomio ravitsemukseen ja elämäntilanteeseen
Asiakkailla voi olla lähtökohtaisesti monia harhakäsityksiä laihduttamisesta. Voi olla epäselvää, että liikunta vain harvoin riittää yksinään laihtumiseen – myös ruokavalioon on kiinnitettävä huomiota. Haikaraisen mielestä ravitsemuksen merkitys laihdutuksessa on yhä paremmin tiedossa, mutta edelleen monilla on käsitys, että jos syödään vähän sinnepäin ja liikutaan vain enemmän, niin laihdutaan. ”Ravitsemuspuolta ei haluta ottaa vakavasti”, Haikarainen tuumii. Etenkin miehellä on tapana uppiniskaisesti uskoa, että juuri minulla tämä toimii eri tavalla. ”Sitten hakataan päätä Karjalan mäntyyn kunnes todetaan, että ei tämä toimikaan.”
Ruokavalion tärkeyttä korostaa myös ravitsemusterapeutti Mikko Rinta, joka vastaa Trainer4You:ssa ravintovalmentajien koulutuksesta. ”Ruokavalion rooli on merkittävämpi, vaikka en kovin mielellään liikuntaa ja ravitsemusta lähtisi vastakkain asettamaan.” Personal trainerin työkalupakista olisi siis hyvä löytyä myös ravitsemusosaamista.
Rinta muistuttaa, että laihdutukseen ei ole olemassa yhtä oikeaa ruokavaliota, vaan monenlaiset mallit toimivat. Tärkeää on löytää asiakkaalle itselleen sopiva tapa syödä. ”Kun saavuttaa energiavajeen, paino tippuu oli ruokavalio sitten millainen tahansa. Toki on ruoka-aineita, jotka tuovat paremmin kylläisyyttä ja pitävät nälän loitolla. Tällaiset ruoat auttavat laihdutusruokavaliossa pysymistä sekä laihtumista. Näitä ovat proteiini- ja kuitupitoiset elintarvikkeet sekä nestettä sisältävät ruuat, kuten kasvikset. Lisäksi, mitä enemmän ruokaa joutuu pureskelemaan sen parempi kylläisyyden kannalta.”
Muutoksen tie on harvoin tasainen. Matkalle mahtuu aina töyssyjä – sama koskee laihtumista. Ruokapäiväkirjan pitäminen on usein hyvä konsti käynnistää takkuileva painonpudotus uudelleen, Mikko Rinta vinkkaa personal trainereille. Kun asiakas kirjaa syömisensä ylös vaikkapa kolmen päivän ajan, hän kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, mitä suuhunsa laittaa. Jos ohjeista on lipsuttu inhimillisistä syistä, tällainen fokuksen palauttaminen jo useimmiten auttaa.
Kääntöpuolena on kuitenkin hyvä muistaa, että tahdonvoima on kuin lihas: se väsyy käytössä. ”Stressi, huonosti nukutut yöt tai kohtuuttomat vaatimukset itselleen uuvuttavat. Väsymystapauksessa fokuksen siirtäminen pois laihduttamisesta voi olla paikallaan”, Rinta sanoo. Tällöin personal trainer voi yhdessä asiakkaansa kanssa pohtia, voitaisiko elämää piristää jotenkin tai tahdonvoiman resursseja vaputtaa jostain muualta. Rimaa voi laskea. ”Pidetään asema, ja tehdään rutiineista tavoitteita: syödään aamiainen, kuntoillaan ja mennään ajoissa nukkumaan”, Rinta listaa.
Timo Haikarainen on kohdannut yli 10-vuotisen PT-uransa aikana myös niitä asiakkaita, joiden laihtuminen tökkiin aivan muista syistä kuin lipsumisesta. ”Joskus on vastaan tullut – joskin harvoin – sellaisiakin asiakkaita, joilla paino ei järkevän rajoissa pysyvillä kaloreilla tipu. Silloin kyseessä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta tai vastaavaa.” Tällöin asiakas on ohjattava lääkärin pakeille.
Kilot eivät kerro koko tarinaa
Timo Haikaraisen valmennuksessa tavoite lähtee asiakkaasta itsestään. Tavoitteen järkevyyttä ja toteutusmahdollisuuksia pohditaan yhdessä valmentajan kanssa, mutta jos laihdutustavoite jää saavuttamatta, on valmennuksessa lähtökohtaisesti epäonnistuttu. On kuitenkin hyvä huomioida, että oli vaakalukema mikä hyvänsä, se ei kerro koko tarinaa personal trainingin hyödyistä tai lopullisesta merkityksestä asikkaalle.
Haikarainen huomauttaa, että toisinaan asiakas on tulokseen tyytyväinen, vaikka alkuperäistä laihdutustavoitetta ei aivan saavutettaisikaan. Tavoitteet voivat muuttua matkan varrella. ”Valmennuksen aikana saattaa käydä niin, että asiakkaalla on ollut alkujaan rapsakka painonpudotustavoite, ja vaikka hän ei nyt tiputtanut niin paljoa painoa kuin oli lähtenyt hakemaan, on hän omalta osaltaan tyytyväinen tulokseen; kunto kohoaa ja syöminen on laadukkaampaa, eikä vaa’an lukema välttämättä ollutkaan se suurin mielipahan tai väsymyksen aiheuttaja.”
”Kehossa tapahtuu liikunnan myötä monia positiivisia muutoksia, jotka eivät näy vaa’assa, ja jotka niistä voivat olla jopa hyödyllisempiä kuin laihtuminen”, toteaa apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen, joka tutkii lihavuutta Helsingin Yliopiston lihavuustutkimusyksikössä. ”Esimerkiksi viskeraalirasva vähenee selvästi, mutta se ei näy vaakalukemassa.”
Viskeraalirasva tarkoittaa sisäelinten ympärille kertyvää rasvaa. Sitä pidetään terveydelle haitallisempana kuin ihon alle kertyvää, näkyvää rasvaa. ”Maksaan kertyvä rasva on varmaankin kaikkein suurin häiriötekijä”, Pietiläinen sanoo.
Vaikka liikapaino lisää kiistatta esimerkiksi aikuistyypin diabeteksen vaaraa, uusin tutkimustieto antaa viitteitä siitä, että ihminen voi olla yhtäaikaa sekä liikapainoinen että terve. Tästä valaisevana esimerkkinä toimivat muun muassa japanilaiset sumopainijat, Kirsi Pietiläisen kollega, lihavuustutkija Jussi Naukkarinen huomautti Ylelle. ”Heillähän on valtava rasvamäärä, he syövät ja lihottavat itseään selvästi ylilihaviksi, mutta tutkimuksissa on nähty, että he ovat aika terveitä kilpaillessaan ja harjoitellessaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun he jäävät eläkkeelle ja kun fyysinen rasitus ja harjoittelu jää vähemmälle. Silloin heistä tulee epäterveitä.”
Samaan yhtyy Kirsi Pietiläinen. Hänen mielestään nykyaikana on totuttu ajattelemaan, että paino on kaikki kaikessa ja laihaksi pitää tulla keinolla millä hyvänsä. Se on kuitenkin väärä ajattelutapa. ”Liikkuminen ja liikkumattomuus ovat tämän meidän nykyajan vitsaukset ja niistä pitäisi lähteä. Eli jokaisen ihmisen riippumatta siitä, minkä kokoinen hän on vaa’assa tai vyötärönympäryksessä, pitäisi pitää huoli siitä, että on liikkunut, että ne lihakset on siellä olemassa.”
Lähteinä käytetty mm.
ACE Fitness. Personal Training and Fitness Coaching: Do They Really Work? Kirjoittanut Carol Kennedy-Armbruster, Meagan Shipley, Mary Yoke ja Hannah Calvert.
THL (2012). Vuosittainen väestötutkimus: Työikäisten elintavoissa myönteisiä ja kielteisiä muutoksia. Julkaistu 21.6.2012
YLE (2014). Terve lihava - loukkaava moikkaus vai tieteellinen fakta? Kirjoittanut Tiia Nurmilaakso. Julkaistu 20.02.2014.