3 syytä miksi personal training ala tulee kasvamaan lähivuosina

Personal training on saavuttanut aseman koko kansan hyvinvointi- ja elintapavalmennuksena. Se käy ilmi Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää personal trainerin palveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä sitä, kuinka paljon palvelusta ollaan valmiita  maksamaan.

Syy 1: Tutkimus kertoo: Jopa kolmannes on kiinnostunut personal trainer -palveluiden hankkimisesta

Taloustutkimus Oy selvitti syyskuussa 2017, kuinka suuri osa suomalaisista on kiinnostunut käyttämään personal trainerin palveluja ja kuinka paljon palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Tutkimukseen haastateltiin satunnaisotannalla 15-79 -vuotiaita henkilöitä. Yhteensä vastaajia tutkimuksessa oli 1006.

Kun vuosikymmen sitten personal training oli vielä melko tuntematon toimiala ja pienen asiakasryhmän ”elitistinen” etuoikeus, on se jalostunut vuosien saatossa koko kansan terveys- ja elintapavalmennukseksi. Tästä hyvä osoitus on tutkimukseen vastanneiden, reilun tuhannen henkilön satunnaisotos, josta 32 % on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut pt –palveluiden hankkimisesta. Kun tiedetään, että joka toisella suomalaisella työikäisellä on jokin elintapasairaus tai ainakin kohonnut riski sairastumiseen, voidaan olettaa personal training –palveluiden potentiaalisen asiakaskunnan olevan kuitenkin huomattavasti laajempi.

Taloustutkimus Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 35-49 -vuotiaat erottuivat innokkaimmin pt –palveluja hyödyntäväksi joukoksi. Naiset osoittautuivat innokkaammiksi kuin miehet, jotka kääntyvät personal trainerin puoleen usein vasta ongelmien ilmettyä eli tuki- ja liikuntaelinvaivoissa, lääkärin kehotuksesta tai lajiteknisissä asioissa, kun omat taidot on todettu riittämättömiksi.

Syy 2: Personal training kiinnostaa riippumatta asuinpaikkakunnasta tai taloudellisesta taustasta

Samasta Taloustutkimuksen tutkimuksesta voidaan todeta, että asuinpaikkakunnalla ei näytä olevan suurta merkitystä kiinnostuksessa hankkia pt-palvelua. Mielenkiintoa löytyy siis suurten kaupunkien lisäksi yhtä lailla pienemmiltä paikkakunnilta ja pk-seudun lisäksi myös muualta Suomesta. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat muun muassa Levillä pt-toimintaansa ansioituneesti pyörittävä Laura Peippo sekä Posiolla hienosti personal training -toiminnan startannut Milla Saarela. Kotitalouden yhteenlasketuilla tuloilla ei näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan suurta merkitystä pt -palvelun hankkimiseen. Personal training palveluja hyödyntävät hyvätuloisten työikäisten lisäksi kasvavassa määrin myös pienituloiset, kuten opiskelijat ja eläkeläiset. Lisäksi vanhemmat hankkivat personal trainer –palveluja myös lapsilleen, esimerkiksi urheilulajia tukevan fyysisen harjoittelun tueksi, vaivojen jatkokuntouttamiseksi tai uusien liikuntataitojen oppimiseksi. Toki satsaukset hyvätuloisten osalta ovat usein suurempia ja pidempiaikaisia pienempituloisiin verrattuna.

Rahallinen panostaminen vielä vaatimatonta

Tutkimukseen vastanneista henkilöistä 35 % oli valmis käyttämään pt –palveluihin 50-150 € tai sitä enemmän kuukaudessa (ainoastaan 2 % valmis käyttämään >150 €). Summa kuulostaa vaatimattomalta, sillä keskimääräinen hinta personal training –palvelulle on 250-350 € kuukaudessa, kun tapaamisia on viikoittain. Toisaalta tieto siitä, että vajaa miljoona suomalaista on tutkimusaineistoon peilaten valmis panostamaan hyvinvointiinsa >50 € kuukaudessa, kertoo toimialan potentiaalista sekä muuttuneista asenteista.

Tutkimustulos antaa olettaa, että pienryhmässä toteutuville personal training –palveluille (small group training) sekä verkkopohjaisille valmennuksille on kasvavaa kysyntää lähivuosina. Toisaalta taas intensiivisen ja kokonaisvaltaisen lähivalmennuksen tarpeen puolesta puhuu jo vakiintunut personal trainer –palveluiden käyttäjäkunta ja se, että valmennussuhteiden kesto on kasvanut kokeiluluonteisesta 3 kuukauden starttivalmennuksesta keskimäärin puoli vuotta kestäviksi tai jopa vuosien mittaisiksi asiakassuhteiksi.

Syy 3: Kuntokeskukset kasvavat ja kehittyvät

Kuntokeskukset ovat yhä edelleen suurin personal trainereiden työllistäjä sekä palveluita tarjoava ympäristö. Kuntokeskusten lisäksi personal trainer -palveluita tarjoavat aktiivisesti myös yksittäiset personal trainerit ja pienet personal training -valmennusyritykset. Oman yrityksen perustamisen lisäksi moni, etenkin toimintaansa käynnistävä personal trainer hyödyntää laskutusosuuskuntaa, kuten Ukko.fi tai Eezy.fi -palvelua, palveluidensa laskuttamisessa.

Toimialan kasvaessa personal training -palveluita ovat alkaneet tarjoamaan myös täysin uudet toimijat, kuten apteekit, urheilukaupat, terveydenhoitoalan yritykset, vakuutusyhtiöt sekä eläkevakuutusyhtiöt. Hyvinä esimerkkeinä edelläkävijäapteekeista ovat Oulun III Hansa Apteekki ja Raisiossa sijaitseva Myllyn Apteekki. Rovaniemen Team Sportia sen sijaan on yksi ensimmäisistä urheilukaupoista, jossa välinekonsultaation lisäksi asiakas saa asiantuntevaa opastusta myös harjoittelusta sekä sitä tukevasta ravitsemuksesta ja lihashuollosta. Lääkärikeskus Aava on tuotteistanut personal training -palvelut osaksi työterveyshuollon palveluvalikoimaa ja LähiTapiola taas on pilotoinut personal trainingiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta asiakkailleen niin verkkopohjaisena kuin myös konttorissa tapahtuvana lähivalmennuksenakin.

Vaikka personal trainingia tarjotaankin jo aktiivisesti kuntokeskusten ulkopuolella, vahvistaa palvelumuoto asemaansa tulevaisuudessa edelleen myös kuntokeskuksissa. Kun Suomessa harvan kuntokeskuksen liikevaihdosta edes 10 % tulee pt -palveluista, on länsinaapurissamme Ruotsissa vastaava luku useissa keskuksissa jopa 30-50 %. Palveluiden kysyntä onkin kasvanut Suomessakin nopeammin, kun uusia personal trainereita koulutetaan ja tarpeeseen vastaavia pt -palveluja ehditään tuotteistamaan. Hyvinä esimerkkeinä toimialan kasvusta ja uusien personal trainereiden rekrytointitarpeesta ovat kuntokeskusketjut Liikku, Ole.Fit sekä Easyfit- ja LadyLine -ketjut.

Oululaislähtöinen Liikku kasvaa ja työllistää

Voimakkaasti kasvavaan Cor Group -konserniin kuuluva Kuntokeskus Liikku kasvaa sekin vauhdikkaasti. ”Tavoitteena on avata 12 uutta Liikku -keskusta vuodessa, tulevien 5 vuoden ajan”, kertoo Liikun perustaja ja toimitusjohtaja Johanna Riihijärvi kunnianhimoisista kasvuluvuista. ”Aiemmin vahvistettu kuuden uuden keskuksen kasvuvauhti tuplaantuikin hallituksen päätöksellä. Hallituksen jäsenistä Touhula-päiväkotiketjun perustanut Sirpa Turves-Mankila kommentoi kasvutahdin olevan vielä hyvin maltillinen”, Riihijärvi naurahtaa. ”Toki tahti onkin Touhula-ketjun kasvuun nähden rauhallinen, sillä se avasi parhaimmillaan jopa 23 uutta päiväkotia, saman päivän aikana, eri puolilla Suomea”, hän päivittelee.

Cor Groupin tarjoama selkänoja tarjoaa Liikulle lisää muskeleita, uskottavuutta sekä osaamista kasvun vauhdittamiseksi ja riskien sietämiseksi. ”Hallituksessamme on huippuosaajia, jotka ovat eläneet jo aiemmin nämä vaiheet ja omaavat huimasti ketjuosaamista”, Riihijärvi kertoo. Johannan sekä hänen miehensä Heikki Riihijärven lisäksi Liikun hallituksessa istuvat Sirpa Turves-Mankila, sekä Cor Groupin perustajajäsenet Ilari Kerola ja Olli Karhi.

Kahdentoista vuosittain avattavan uuden keskuksen myötä kasvaa samalla myös keskuksissa työskentelevien personal trainereiden rekrytointitarve. Johanna arvioikin jokaiseen keskukseen tarvittavan 3-5 personal traineria, jolloin vuosittainen rekrytointitarve on 36-60 uutta pt:tä. ”Viidessä vuodessa vastaava liukuma on 180-300 personal traineria”, Riihijärvi myhäilee.

Liikussa pt:t toimivat alihankintasuhteisina tiimiläisinä. Liikulta pt:t saavat markkinointitukea, nopeasti kasvavan asiakaskunnan, tyylikkään ja hyvin varustellun työskentely-ympäristön sekä valmiiksi tuotteistetut pienryhmävalmennukset. Vastineeksi Liikku edellyttää personal trainereilta intoa ja kunnianhimoa työtään kohtaan, asiakasystävällisyyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja, sitoutuneisuutta sekä 2 000 euron vuosittaista valmennusoikeusmaksua. Treenarit voivat maksaa kyseistä maksua myös ns. Starttipaketteja vetämällä, joiden kautta personal trainer tapaa uusia asiakkaita, pääsee tarjoamaan hänelle maistiaisen osaamisestaan sekä myymään lisää omia palvelujaan. ”Jokaiseen keskukseen rykrytoidaan myös sali-isäntä tai -emäntä, joka tapaa aina uuden asiakkaan ensimmäisenä, vastaa laitteiden huoltotarpeesta ja muista juoksevista asiaoista sekä laskuttaa kuukausittain palveluistaan jäsenmäärään suhteutetun summan”, Johanna kertoo.

Johanna Riihijärvi näkee pt:eiden rekrytoinnissa olevan pieniä, selätettävissä olevia haasteita. ”Uudet, vastavalmistuneet pt:t eivät välttämättä vielä ymmärrä markkinointituen sekä valmiin asiakaskunnan merkitystä ja saattavat kokea valmennusoikeusmaksun kohtuuttomaksi. Jo liiketoimintansa vauhtiin saaneet personal trainerit eivät sen sijaan ole valmiit myymään osaamistaan, vaan haluavat usein työskennellä ainoastaan omiin nimiinsä”, hän tuumailee. ”Missä ovat välimallin pt:t, jotka haluavat koostaa työpäivänsä omista asiakkaistaan sekä tiimin ja valmiin asiakaskunnan tuomasta perusturvasta”, Johanna ihmettelee ääneen. Liikun toivelistalla on ennen kaikkea asiakaspalveluhenkisiä, hyvät ihmissuhdetaidot omaavia,  erilaisille segmenteille palvelujaan suuntaavia personal trainereita. "Kunnianhimoinen tavoitteemme onkin koota kaupungin parhaat personal trainerit aina saman katon alle", Riihijärvi täydentää.

”Uskon personal training -toiminnan kasvavan ja rekrytointitarpeen lisääntyvän selvästi tulevina vuosina. ”Kun asiakas on ohjelmoidun harjoittelun piirissä, säilyy hänen innostuksensa ja valmennus tuottaa tuloksia, jolloin kuntokeskuksen asiakaspito paranee merkittävästi”, hän kuvailee personal trainingin hyötyjä keskukselle. ”Personal trainerille työskentely kuntokeskuksen tiimissä tuo asiakashankintaväylän, markkinointituen, valmennusympäristön jonne asiakkaat tulevat keskitetysti sekä tiimin, jolta saa sparrausta sekä tukea”, Johanna täydentää. ”Kun pt:t jatkokouluttautuvat ja erikoistuvat eri asiakassegmenttien palvelemiseen, ei sisäistä kilpailua pääse syntymään, ja palveluiden ostaminen helpottuu huomattavasti. Juuri pt -palveluiden tuotteistamisessa ja markkinoinnissa näkisinkin olevan suurimmat haasteet, joihin panostamalla palveluiden kysyntä tulee varmasti kasvamaan räjähdysmäisesti”, Riihijärvi summaa.

Edellinen
Edellinen

Kuntosaliohjelman jakaminen – mitä, miksi ja miten?

Seuraava
Seuraava

Polkuni T4U-kouluttajaksi: Tommi Jalomäki