Eri tutkimusten mukaan suomalaisista yli puolet harrastaa terveyden kannalta liikuntaa riittämättömästi. Naiset ovat hieman aktiivisempia kuin miehet. Liikuntahaluttomien määrä on noin viidennes kansalaisista.

Hallitus aikoo perustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja toimintakykyyn keskittyvän poikkihallinnollisen Suomi liikkeelle -ohjelman. Sen tavoite on vastata vähäisen liikunnan tuomiin haasteisiin. Tavoite on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.

Lasten liikunnallista elämäntapaa aiotaan edistää muun muassa tukemalla perheitä liikkumisessa, kannustamalla kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja sekä tukemalla liikuntaa kouluissa ja harrastuksissa.

Aikuisten kohdalla aiotaan esimerkiksi selvittää, mitkä olisivat työnantajien vaikuttavimmat tavat edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi aiotaan muun muassa selvittää mahdollisuuksia tukea liikuntaa verotuksen keinoin, kuten selkeyttämällä liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi.

Ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona pärjäämistä aiotaan vahvistaa muun muassa helpottamalla liikunta- ja kuntoutuspalveluiden hankkimista.

Nämä kaikki ovat tärkeitä tavoitteita ja keinoja liikunnan aktivoimiseen.

 

Hallinnollinen tapa

Usein on katsontakulmasta kiinni, pidetäänkö joidenkin projektien tuloksia hyvinä. Liikunnallisuuden saralla voidaan järkevästi sanoa, että jos projekti tuo edes yhden ihmisen mukaan liikunnan pariin, niin projekti on ollut tarpeellinen. Vaikka 117 vain testasi liikunnan mahdollisuutta.

Vaikka hyvin paljon kiinnostusta herättänyt Kurikan yli 65 vuotiaiden palveluseteli on nostanut ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia, ei ikäihmisistä tälläkään hetkellä edes sama määrä liiku kuin nuoremmista.

Hallinnollisten projektien tapana on ollut tuottaa hyviä tapahtumia, mutta vähän lopputulosta.

 

Sosiaalisuus unohduksissa

Useimmiten unohdetaan, että terveyden kannalta riittävä liikunta on sivutuote. Niin kuntosalimaailmassa kuin kaikkialla muualla tahdotaan aktiivisesti unohtaa, että useimmiten tärkein tekijä liikkua on sen mukanaan tuomat kaverit. Urbanisoituvassa yhteiskunnassa yhden henkilön taloudet yleistyvät ja esimerkiksi liikuntatilat ovat heidän väylänsä ihmisten pariin.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana myös kuntokeskusmaailma on keskittynyt vahvasti käyttöoikeuden laitteisiin luovuttamiseen, ei liikuntapalvelujen tuottamiseen. Jos liikuntapalveluiden arvonlisäveron yhdenmukaistaminen tarkoittaa sitä, että personal training tulee olemaan samalla viivalla kuntosalikortin kanssa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kuntosalikortin hinta nousee keskimäärin 1,50 euroa ja personal training tapaaminen laskee reilun viisi euroa.

Suosittelen vahvasti sosiaalisen aspektin korostamista liikunnan aktivoimisessa – ne, jotka eivät tarvitse sosiaalista puolta, ovat jo nyt liikkumassa.

Höntsäliikunnan mahdollistaminen voisi olla paras väylä liikunnalliseen elämäntapaan. Moni liikuntamuoto on höntsäilymielessä mahdotonta, koska parhaat ja lähes parhaat ajat monissa liikuntapaikoissa on varattu kilpakäyttöön.

Hallituksen ohjelmassa vahvasti esiin nostetut kävely, juoksu ja pyöräily eivät välttämättä tuo onnistumisen tunteita hieman tai hieman enemmän lihaville aloittelijoille.

 

Pakko ei motivoi

Vuosituhannen alussa Suomeen rantautui ns. klubimalli. Silloin mukaan liikuntaan tuli moni sellainen, joille koululiikunta oli luonut vahvat traumat – minähän en liiku, koska joudun aina häpeämään ominaisuuksiani.

Vaikka koululiikuntakin on mennyt vahvasti eteenpäin, se suosii hyvän koordinaatiokyvyn omaavia sopusuhtaisia lapsia. Koulu on ehdottomasti paikka, jossa pakko pitää muokata innostukseksi olla osa ryhmää, vaikka ei olisikaan urheilijaluonne. Joskus koululiikunnassa voisi olla järkevää laittaa urheilijat 15 kilometrin lenkille ja keskittyä muiden sosiaalistavaan liikuntaan.

 

Kolmas sektori toimii marginaalissa

Yksi julkisen sektorin harhoja on usko kolmannen sektorin maagiseen kykyyn liikuttaa suomalaisia. Esimerkiksi Espoossa suurin yleisurheiluseura liikuttaa noin tuhatta yksilöä – onneksi heistä suurin osa on nuoria. Taasen Espoossa on ainakin kymmenen kuntokeskusta, jotka liikuttavat samaa määrää ihmisiä.

Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman viimeisenä kohtana on ”Tunnistetaan liikunta-alan yrittäjien mahdollisuudet toimia osana palvelutuotantoa.” 

Tämä lause on suuri haaste kaikille. Sotepuolella liikuntaihmisten kompetenssi tuottaa terveyttä edistäviä tai ylläpitäviä palveluita on aina kyseenalaistettu, vaikka esimerkiksi Pihlajalinna-konserni ottaa hyviä askeleita oikeaan suuntaan.

Kuntasektorilla käydään paraikaa aivoriihiä, miten ne oikeuttavat olemassaolonsa, kun sotepalvelut vietiin pois. Liikunta ja koulu tulevat olemaan kunnallisen sektorin pätemisen alustoja tämän vuosikymmenen. Monelle voi olla vaikea luovuttaa liikuntasektoria yksityiselle toimijalle.

 

Positiivisuus esiin

Vaikka jo edellisellä Rinteen-Marinin hallituksella oli ohjelma liikunnan edistämiseen, ei se näkynyt arjessa mitenkään.

Vaikka suhtautuisi kuinka epäillen Petteri Orpon hallituksen toimintaan, on sanottava, että monissa kohdin se toimii hyvin käytännönläheisesti. Jos Suomi liikkeelle -ohjelmaa tullaan vetämään käytäntö edellä, antaa ohjelma hienoja eväitä nostaa suomalaisten elämän tasoa.

Tärkeä osa on myös uusi ministerin pesti: liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri. Parempaa ei olisi kansa voinut odottaa! 

 

Ohjelman toimenpiteitä

1. Vahvistetaan liikuntaosaamista eri koulutusaloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusaloilla.

2. Liikunnan ja terveyden edistäminen huomioidaan poikkihallinnollisesti kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa. Vahvistetaan elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa kunnissa ja hyvinvointialueilla hyödyntäen samalla terveysteknologian mahdollisuuksia. Arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen kohdentumista kunnissa ja hyvinvointialueilla.

3. Tuetaan perheiden liikunnan edistämistä. Sisällytetään pallo äitiyspakkaukseen ja lisätään neuvoloihin perheliikuntaneuvontaa.

4. Kannustetaan kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Kannustetaan kuntia mahdollistamaan tilojensa käyttö nykyistä laajemmin eri opiskelijajärjestöjen urheilutoiminnassa.

5. Vahvistetaan päiväkoti- ja koulupäivien sekä koulumatkojen liikunnallistamista sekä koulupäivien yhteydessä tapahtuvaa harrastamista.

6. Lisätään perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Tuetaan kasvatuksen ja opetuksen henkilöstöä työssään levittämällä toimivimpia käytäntöjä. Kannustetaan kuntia laajentamaan Liikkuvat-ohjelma kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin.

7. Kokeillaan koulupäivän jälkeisen liikunnan harrastamisen erilaisia toteutustapoja, kuten harrasteseteliä. Tulosten perusteella toimivimmat käytännöt vakiinnutetaan osaksi Suomen harrastamisen mallia.

8. Peruskoulun laajojen terveystarkastusten yhteydessä annetaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ja -ohjausta oppilaan MOVE!-tulosten perusteella.

9. Selvitetään toisen asteen koulutuksessa liikunnan lisäämistä jokaviikkoiseksi oppiaineeksi. Edistetään kaikkien korkeakoulujen hakeutumista Liikkuva opiskelu -ohjelmaan.

10. Liikunnan ja toimintakyvyn edistäminen lisätään osaksi kutsuntojen sisältöä.

11. Työssä jaksamista tuetaan ottamalla liikkuminen keskeiseksi osaksi työkyvyn ja työelämän kehittämistä. Selvitetään työnantajien vaikuttavimmat keinot edistää työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

12. Päivitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Erityisesti turvallisiin koulureitteihin sekä liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen kiinnitetään huomiota. Maankäytön lainsäädäntöä uudistettaessa huomioidaan liikkumisen edistäminen. Osana MAL-sopimusmenettelyä edistetään kävelyä ja pyöräilyä.

13. Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua. Uudistetaan ulkoilulaki huomioiden omaisuuden suoja. Tunnistetaan muun muassa metsästyksen, erätoiminnan sekä lemmikkieläinten merkitys liikunnan lisäämisessä.

14. Selvitetään ja arvioidaan mahdollisuuksia liikunnan tukemiseen verotuksen keinoin. Selkiytetään liikunta-alan toimijoiden arvonlisäverokohtelua liikkumiseen kannustavaksi.

15. Edistetään vanhusten toimintakykyä ja ehkäistään kaatumisia. Selvitetään mahdollisuus taata subjektiivinen ulkoiluoikeus ikääntyneille. Otetaan käyttöön Sitran esittämä kotitalousvähennys, jolla edistetään yli 75-vuotiaiden toimintakykyä ja kotona pärjäämisen edellytyksiä liikunta- ja kuntoutuspalveluiden hankkimista helpottamalla.

16. Tunnistetaan liikunta-alan yrittäjien mahdollisuudet toimia osana palvelutuotantoa.