Keli oli sateinen. Se vaikeutti päätöksen tekoa reissuun lähtemisestä. Vaikka keli ei muuttunut paremmaksi, sai tieto siitä, ettei Tornion korkeudella enää satanut Jyrki Kolmosen polkaisemaan moottoripyöränsä käyntiin sekä suuntaamaan fillarin keulan kohti pohjoista.Jyrki oli laittanut juuri 750-kuutioisen Suzuki GSX -moottoripyöränsä myyntiin. Haaveena oli jyhkeämmän sekä tehokkaamman pyörän hankkiminen, kunhan edellinen menisi kaupaksi.Kaveriporukka, Jyrki, Arttu sekä Mikko, olivat kuitenkin saaneet edellisenä viikonloppuna päähänsä lähteä ekstemporereissulle Pohjois-Norjan kautta Lofooteille.Jyrki pisti hätäisesti vakuutusasiat ja muut kuviot kuntoon sekä suuntasi kohti Torniota, jossa porukka kokoontui jatkaakseen kohti Kiirunaa, Luulajaa sekä ensimmäistä yöpymispaikkaa Tärnebyta.

Mutkia matkassa

Matkaa Tärnebyhyn kertyi 700 kilometriä, jonne porukka saapui neljän aikaan aamuyöllä. Siellä nukuttiin 2–3 tunnin unet, kolmen äijän katraalla, pienessä teltassa.Matka kohti Lofootteja jatkui aikaisin aamulla, vaikka olo oli edellispäivän pitkän ajon ja vähäisen ajokokemuksen pohjilta melkoisen väsynyt. Porukan tavoitteena oli ajaa seuraavaksi Mo i Ranaan, jossa Jyrkin kuluneen takakumin tilalle piti vaihtaa uusi rengas ennen matkan jatkamista.Tärnäbystä eteenpäin tie muuttui selvästi mutkikkaammaksi ja vuoristoisemmaksi."Fiilis oli mainio. Oli mahtavaa päästä ajamaan tiukkoihin mutkiin sekä hienoihin maisemiin", kertoo Jyrki, joka taittoi matkaa porukan viimeisenä.Matkaa Tärnebystä oli taitettu noin 40 km, kun tultiin neljän tiukan mutkan sarjaan. Muu porukka fiilisteli edessä ja Jyrki kiihdytti pyöränsä kohti viimeistä, reissun tiukinta mutkaa.Vauhtia oli reilusti, mutta niin oli ollut myös muilla – ja aikaisemmissa mutkissakin. Jyrki kallisti painoaan sisäkurviin päin, mutta tie loppuikin alta odotettua aikaisemmin.Mutka meni pitkäksi ja pyörä sekä Jyrki paiskautuivat päin sammaloitunutta kalliota. Siihen kohtaan katkesi Jyrkin filmi.

Filmi poikki…

Jyrki lensi pyöränsä selästä ja ilmalento päättyi noin kahdenkymmenen metrin päähän, jossa hän löi päänsä sekä sai vakavia ruhjeita keskivartaloonsa.Edellä ajava Arttu huomasi yhden kypäräpuhelimen mykistyneen ja ryhtyi välittömästi kutsumaan Jyrkiä. Kun vastausta ei kuulunut, kääntyivät kaverit ympäri ja lähtivät pahinta peläten ajamaan kohti turmapaikkaa.Ennen kun Arttu ja Mikko pääsivät paikalle, oli turmapaikalle saapunut jo auto, jossa kuin siunauksesta oli kyydissä Lofooteilla asuva sairaanhoitajanainen. Hän antoi Jyrkille välittömän ensiavun, käänsi hänet kylkiasentoon ja kutsui paikalle ambulanssin sekä pelastushelikopterin todettuaan tilanteen vakavuuden.Sairaanhoitaja kannusti kavereita puhumaan niin pitkään, kunnes pelastusajoneuvot saapuvat paikalle sekä kertoi Jyrkille hänen toipuvan entiselleen.Ensiksi paikalle saapuneet ambulanssimiehet pumppasivat Jyrkiin lisäverta pernan repeämisestä aiheutuneen, runsaan verihukan vuoksi.Puolisen tuntia onnettomuudesta paikalle saapunut pelastushelikopteri lennätti Jyrkin Umeån sairaalaan, jossa aloitettiin välittömästi leikkausoperaatiot revenneen pernan poistamiseksi sekä murtuneiden ja siirtyneiden selkänikamien korjaamiseksi sekä halvausriskin minimoimiseksi.Lisäksi seitsemän kylkiluuta oli murtunut, solisluu oli pompannut pois paikoiltaan sekä pään iskeytyminen oli aiheuttanut myös keskivaikean aivovamman, jonka vakavuus selviäisi vasta ajan kuluessa.

Onni onnettomuudessa

Kaikki operaatiot onnistuivat hyvin ja suunnitelmien mukaan. Perna poistettiin, selkärankaa tuettiin metallilevyillä ja aivoihin laitettiin mittari, jolla voitiin jatkuvasti seurata aivopainetta.Jyrki oli nukutettuna Umeåssa viisi päivää, jonka jälkeen hänet siirrettiin lentokoneella Oulun Yliopistollisen sairaalan teho-osastolle.Heräämisen jälkeen Jyrkin oli vaikea ymmärtää tapahtunutta. Hänellä oli muistikuvia onnettomuudesta, mutta ne olivat hataria ja ajoittuvat fiiliksiin ennen kohtalokasta ulosajoa. Päällimmäisenä mielessä oli töihin palaaminen kesäloman päättymisen vuoksi.Kun mies yritti ponnistaa itseään istuma-asentoon sängystä, eivät lihakset suostuneet tottelemaan. Vaikka halu nousemiseen oli kova, eivät lihakset saaneet aikaan inahdustakaan.Missään vaiheessa Jyrki ei katkeroitunut kohtalostaan. Elämänhalu sekä taistelutahto voittivat negatiiviset tunteet. Eteenpäin oli mentävä ja kuntoutumiseen oli suhtauduttava täysipainoisesti kuin huippu-urheiluun tai yrittäjyyteen konsanaan.Tärkeimmäksi asiaksi kuntoutuksessa Jyrki koki maltin, maalaisjärjen käyttämisen sekä omien tuntemusten kuuntelemisen. Jos jonain päivänä tuntui siltä, että kuntoutuminen ei ota edistyäkseen, niin kaksi seuraavaa päivää olivat sitten selvästi parempia.

Toipuminen käyntiin

Jyrkin kuntoutuminen edistyi hyvää vauhtia suhteessa vammojen vakavuuteen. Poistettu perna, luunmurtumat, leikkaushaavat sekä aivojen traumaattinen aksonivaurio olivat kaikki jo yksittäin pitkää kuntoutusta vaativia vaurioita.Jyrki onkin törmännyt toistuvasti samaiseen kommenttiin uskomattoman nopean toipumisen syistä: hyvä fyysinen kunto on varmasti suurin yksittäinen tekijä nopean kuntoutumisen, palautumisen sekä sinnikkään kuntoutuksen taustalla.Lääkärin arvion mukaan hyväkuntoiset lihakset ovat luultavasti estäneet jo törmäystilanteessa suurempien vammojen syntymisen.Kävelyn kehittyminen on ollut hyvä mittari kuntoutumisessa. Kävely aloitettiin Eva-kävelytelineellä, jonka kanssa 30 metrin matka oli alussa maksimaalinen ponnistus.Seuraavana päivänä intoa oli liikaa ja Jyrkiltä lähti taju liian nopean ylösnousemisen vaikutuksesta. Toisella kävelylenkillä päästiin jo osaston ympäri ja kolmantena päivänä kahvioon saakka.Oulun kaupunginsairaalaan siirtymisen jälkeen Jyrki ei ollut enää jatkuvan seurannan alla, joten mies päätti kokeilla salaa vessassa käyntiä ilman Eva-telinettä. Sen onnistuttua Jyrki ryhtyi lisäämään kävelyannosta ajatuksella, "en voi onnistua, jos en kokeile".Illalla osastolle tulleet vieraat olivatkin hämmästyneitä Jyrkin ollessa huoneensa ovella heitä vastassa.Kolmen viikon sairaalajaksolta kotiuduttuaan Jyrki oli jo kahdensadan metrin kävelykunnossa. Selän paine ja jäykkyys hidastivat liikkumista, mutta silti jokainen päivä tuntui hitusen verran paremmalta.Viikon päästä kävelykunto kesti jo reilun puolen tunnin kävelylenkin, ja viikko siitä meni rikki jo kilometrin rajapyykki, vieläpä viikkoa ennen tavoiteajankohtaa.Ensimmäisen kuntosalitreenin Jyrki pääsi tekemään Oulun Diakonissalaitoksen neljän viikon kuntoutusjaksolla. Silloin heiluteltiin puolen kilon käsipainoja lähinnä olkapään liikeratoja kokeiltaessa.

Toimintaterapiaa ja neurologista kuntoutusta

ODL:n kuntoutusjaksolla Jyrki sai arjen ongelmien ratkaisemiseen tukea toimintaterapiasta sekä neuropsykologisesta kuntoutuksesta. Toimintaterapiassa keskityttiin omatoimisuuden lisäämiseen ja neuropsykologisissa harjoitteissa muistitehtäviin ja -testeihin, tarkkaavaisuusharjoitteisiin sekä asioiden hallinnan parantamiseen.Jyrkistä oli hienoa huomata muistin paranevan sekä kuulla hyvän kunnon auttavan aivojen rakenteellisessa ja toiminnallisessa palautumisessa.Kuntoutusjakson päätyttyä onnettomuudesta oli kulunut noin kaksi kuukautta. Tämän jälkeen kuntoutus siirtyi jo pitkälti Jyrkin omalle vastuulle.Rajoitukset selän liikuttamisen osalta poistettiin ja hän sai luvan ottaa kävelysauvat mukaan lenkeilleen. Jyrki pyrki käymään kuntosalilla vähintään kahdesti viikossa sekä lenkkeilemään lähes päivittäin.Tärkeimmäksi asiaksi Jyrki kokee kuitenkin omien fiilistensä kuuntelemisen. Jos olo on väsynyt, jää treeni siltä päivältä väliin. Vaikka intoa ja menohaluja olisi, pitää Jyrki silti 1–2 huilipäivää viikossa. Lepo, palautuminen, ravitsemus ja nousujohteinen kuntoutus ovat Jyrkin mukaan avaintekijät kuntoutuksen onnistumisessa.

Juosten kohti auringonnousua

Tänään kolarista on kulunut hieman reilut kolme kuukautta.Jyrki on käynyt ennen haastattelutapaamistamme jo juoksulenkillä. Matkaa ensimmäiselle yhtäjaksoisella lenkille kertyi kunnioitettavat 2,1 kilometriä. Keli oli kohtalokkaan moottoripyöräreissun tapaan sateinen, mutta sää ei miestä hetkauttanut."Keskity asioihin joihin voit vaikuttaa ja hyväksy asiat joihin et voi", kuuluu elämänjanoisen miehen ohje."Voit itse päättää miten asioihin asennoidut. Jos päätät nauttia pienistä asioista ja haet positiiviset puolet vaikeistakin aiheista, lämmittää aurinko elämääsi sateisinakin hetkinä."

---

Jyrki Kolmonen on Trainer4You-kuntosalivalmentaja sekä Vocatum-kuntokeskusten aluepäällikkö. Hänen elämänsä muuttui kertarysäyksestä vakavan moottoripyöräonnettomuuden seurauksena. Lue lisää Jyrkin blogista  www.jyrkisamuel.wordpress.com.Hyvä fyysinen kunto, vahva tukiverkosto, positiivinen elämänasenne sekä tinkimätön suhtautuminen nousujohteiseen kuntoutukseen ovat mahdollistaneet nopean toipumisen. Vaikka kyse on traagisesta onnettomuudesta, ei Jyrki ole katkeroitunut kohtalostaan. Sen sijaan mies näkee onnettomuuden tuoneen mukanaan myös positiivisia asioita.

Jyrkin top 10 -ohjeet parempaan elämään

1. Positiivinen asenne: päätät itse miten asioihin asennoidut. Koeta löytää positiiviset puolet!
2. Unohda oman mielen esteet: pystyt mihin vain, jos olet valmis ponnistelemaan asian eteen päivittäin!
3. Tavoitteellisuus: etene pienten välitavoitteiden kautta kohti suurta unelmaa.
4. Terveys: pidä huolta terveydestäsi. Silloin sinulla on kaikki edellytykset vaikuttaa omaan elämääsi.
5. Kiitollisuus: ole kiitollinen kaikesta siitä, mitä kykenet tekemään.
6. Fyysinen kunto: hyvässä kunnossa jaksat paremmin, palaudut nopeammin ja elät enemmän.
7. Läheiset ihmiset: läheisten tuki ja rakkaus antaa uskomattomat voimat.
8. Tukihenkilön merkitys: tukihenkilön, esim. fysioterapeutin tai personal trainerin, merkitys on korvaamaton. Kun joku jarruttaa ja kannustaa sopivasti, voi itse keskittyä luottavaisin mielin oleelliseen.
9. Merkityksellinen työ: kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.
10. Toisten ihmisten auttaminen: elämä on yhteispeliä. Antamalla muille, saat kaksin verroin takaisin.