Suurin osa sepelvaltimotaudista olisi ehkäistävissä elintavoin. Terveystavoitteet täyttyvät väestössä kuitenkin valitettavan harvoin.Neljä viidesta sydäninfarktista olisi ennaltaehkäistävissä elintavoin, ilmenee tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta. Tutkimuksen tulokset raportoi Yhdysvaltain kardiologiseuran lehti Journal of the American College of Cardiology.Karolinska Institutetin tutkijaryhmä seurasi yli kahtakymmentätuhatta lähtökohtaisesti tervettä miestä 11 vuoden ajan. Miehet olivat tutkimuksen alkamishetkellä 45–79-vuotiaita.Tutkijat tarkastelivat, kuinka hyvin miehet onnistuvat täyttämään eri terveystavoitteita. Tavoitteet olivat 1) suositusten mukainen ruokavalio, 2) alkoholin kohtuukäyttö, 3) tupakoimattomuus, 4) normaali vyötärönympärys sekä 5) suositusten mukainen määrä kuntoliikuntaa.Ne, jotka täyttivät kaikki terveystavoitteet, omasivat 79 prosenttia pienemmän riskin sairastua sydäninfarktiin kuin ne, jotka eivät saavuttaneet mitään näistä tavoitteista.Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio yhdessä alkoholin kohtuukäytön (enintään 1–2 päiväannosta) kanssa yhdistyi kolmanneksen pienempään riskiin sairastua sydäninfarktiin verrattuna tilanteeseen, jossa yhtäkään tavoitetta ei saavutettu.Tulos ei ole varsinaisesti yllättävä. Tutkijoiden mukaan vastaavia lukuja on nähty aiemminkin ainakin amerikkalaisilla miehillä ja naisilla sekä ruotsalaisilla naisilla.

Ani harva seuraa ravitsemussuosituksia

Ruotsalaistutkimuksen tilastoanalyysin luotettavuutta heikensi se, että vain ani harva onnistui täyttämään kaikki terveystavoitteet. Koko tutkimusaineistossa vain joka sadas noudatti suosituksia.Tutkimusta johtanut epidemiologi Agneta Åkesson toteaa, että tilanne on sama ainakin Yhdysvalloissa. Toisaalta moni tietää, mitä vaikkapa ravitsemussuosituksissa sanotaan, mutta ei silti seuraa suosituksia, kertoo äskettäin Nutrition Reviews -lehdessä ilmestynyt tiedekatsaus.Miten terveystavoitteet toteutuvat Suomessa?”Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat ravinnostaan liikaa tyydyttyneitä rasvoja ja liian vähän ravintokuitua”, sanoo Trainer4You-kouluttaja ja ravitsemusterapeutti Reija Männikkö, joka viimeistelee väitöskirjaansa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella (huom. nykyään jo tohtori).Tätä selittää Männikön mukaan voin ja voi-kasviöljyseosten käytön lisääntyminen sekä runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö. Ravintokuidun saannin vähentymistä puolestaan selittää täysjyväviljan, erityisesti ruisleivän, käytön vähentyminen.”Lisäksi suolan käyttö on liiallista”, Männikkö jatkaa. Miehet saavat ravinnosta lähes kaksi kertaa enemmän suolaa kuin suositellaan, ja naisillakin saanti ylittyy reilusti.Syyskuussa 2014 päivitetyssä kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksessa suolan käytön vähentäminen nostetaankin yhdeksi tärkeimmistä verenpaineen ehkäisyn ja sen haittojen hoitokeinoksi.Ei aivan kaikki ole kuitenkaan huonompaan suuntaan mennyt. Männikön mukaan myönteisenä muutoksena kannattaa huomioida kasvisten lisääntynyt käyttö.Finravinto raportoi tulokset pääosin keskiarvoina, joten se ei suoraan kerro, moniko syö ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Tätä kysymystä on tarkasteltu ainakin nelivuotisessa liikunta- ja ruokavaliotutkimuksessa nimeltä DRʼs EXTRA, jossa Reija Männikkö on toiminut ravitsemusterapeuttina, ja jonka aineistoa hänen väitöskirjansa käsittelee.DR’s EXTRA -tutkimusta johti professori Rainer Rauramaa, ja siinä  oli mukana 1400 kuopiolaista keski-ikäistä ja ikääntyvää miestä ja naista.”Ruokavalion osalta kalaa söi vähintään kaksi kertaa viikossa reilut puolet osallistujista, kun taas tyydyttyneen rasvan saantisuositukseen ylsi vain kolmannes. Ravintokuidun ja kasvisten käytön suosituksiin pääsi noin 40 prosenttia osallistuneista. Kun laskettiin näiden neljän osatekijän yhteissumma, havaittiin, että yksi kuudesta ei saavuttanut yhtään tavoitetta ja vain 7 prosenttia saavutti kaikki neljä ruokavaliotavoitetta.”

”Monipuolista liikuntaa ja täysjyväisten viljavalmisteiden käyttöä olisi tarpeen lisätä”

Finriski-tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista on vapaa-ajallaan passiivisia. Lapset ovat paikallaan keskimäärin jopa 60 prosenttia valveillaoloajastaan ja aikuiset jopa 80 prosenttia.”Vapaa-ajan liikunnan merkitys korostuu yhä enenevässä määrin, sillä työn aikainen liikunta on vähentynyt ja istumatyön osuus lisääntynyt. Lisäksi työmatkoja kuljetaan yhä enemmän autolla”, Reija Männikkö painottaa.UKK-instituutin suosituksen täyttää sekä kestävyysliikunnan että lihaskuntoharjoittelun osalta vain joka kymmenes, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön terveysliikunnan julkaisu Muutosta liikkeellä! Julkaisun perusteella kestävyysliikunta on Suomessa selvästi suositumpaa kuin lihaskuntoharjoittelu.”Yhteenvetona voidaan todeta, että väestötasolla monipuolista liikuntaa ja täysjyväisten viljavalmisteiden käyttöä olisi tarpeen lisätä”, Männikkö sanoo.”Myös kasvisten käyttöä on vara lisätä edelleen – suomalaiset ovat edelleen valovuoden päässä Välimeren maiden asukkaiden kasvisten käyttömääristä. Lisäksi suolan käytön ja tyydyttyneiden rasvahappojen saannin vähentäminen on keskeistä suomalaisten terveyden edistämisen kannalta. Huomionarvoista on myös se, että väestössä on edelleen paljon niitä, joiden tottumukset ovat kaukana suositellusta, vaikka keskiarvoina katsottuna hyvin pärjäisimmekin.”