Pysähdy hetkeksi miettimään, mitä olet tehnyt tämän ja viime vuoden aikana. Oletko nauttinut tekemistäsi asioista? Saatko työstäsi energiaa? Oletko sillä polulla, jolla haluat olla? Kurssia ei tarvitse useinkaan muuttaa kertaheitolla 180 astetta, vaan pienten muutosten tekeminen vie usein toimintaa kehittävästi eteenpäin. Itsensä kehittäminen voi koskea ammatillista opiskelua, fyysisen kunnon kehittämistä, uuden kielen opettelua tai muuta tiedollista tai taidollista kapasiteetin kasvattamista. Se voi liittyä myös sisäiseen itsetutkiskeluun, mielemme kehittämiseen, tunnereaktioidemme tarkkailuun ja niiden parempaan hallintaan. Pääasia onkin, että koet asian mielekkäänä, sinulle merkityksellisenä ja haluat oppia sekä edistyä asiassa.

Uuden opettelu ja itsensä kehittäminen ovat samanaikaisesti sekä innostavaa että pelottavaa. Joudummekin vierailemaan hetkellisesti epämukavuusalueella ja irtautumaan tutusta sekä turvallisesta ja usein hyväksymään olevamme uuden äärellä vielä täysin noviiseja. Mikäli haluamme kehittyä, meidän onkin nöyrryttävä oppilaan asemaan, opittava päästämään irti joistain vanhoista mielipiteistä ja näkemään asioita uudessa valossa. Samalla se voi kuitenkin vapauttaa meidät turhista peloista ja egosta sekä auttaa hyväksymään ja arvostamaan niitä asioita, jotka ovat jo valmiiksi kohdallaan.

Muutoksesta on tullut pysyvä olotila. Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvää tahtia ja hyvinvointiala kehittyy vielä keskimääräistä vauhdikkaammin. Mikäli haluat pysyä mukana kyydissä, on jatkuva oppiminen ja itsesi kehittäminen välttämätöntä. Paniikkia ei kuitenkaan tarvitse lietsoa. Riittääkin, kun tiedostat muutostarpeen ja orientoidut jatkuvaan, maltilliseen muutokseen. Mitään maailmaa mullistavaa, urakkaluonteista muutosprojektia itsensä kehittämisestä ei siis todellakaan kannata tehdä.

Joillain ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että lahjakkuus ja älykkyys ovat syntymälahjana saatuja tai saamatta jääneitä ominaisuuksia, joita ei voida juurikaan kehittää. He ovat sitä mieltä, että hyväksi vuorovaikuttajaksi, puhujaksi, myyjäksi tai urheilijaksi synnytään, ei kehitytä. Toiset taas ovat sitä mieltä, että älykkyys ja lahjat ovat enemminkin kovan työn ja harjoittelun tulosta. Se, millainen käsitys henkilöllä on vaikutusmahdollisuuksistaan omaan lahjakkuuteensa ja älykkyyteensä, määrittää hyvin pitkälle sen, kuinka hyvin ihminen menestyy työssä, opinnoissa, urheilussa, ihmissuhteissa sekä bisneksessä.

Uusien taitojen ja tietojen oppiminen onkin huomattavasti enemmän kiinni asenteesta ja innostuksesta kuin lahjoista tai älykkyydestä. Mikäli intoa on, on oppiminen väistämätöntä. ”Ihmiset eivät ole laiskoja. Heillä on vain yksinkertaisesti velttoja tavoitteita – siis tavoitteita, jotka eivät inspiroi heitä”, sanoo Anthony Robbins.

Onkin tärkeää pysähtyä aika ajoin pohtimaan hetkeksi omaa tarkoitustaan tässä maailmassa ja tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä siitä, mitä todella elämältään haluaa. Kysymys ”Mikä on minulle todella tärkeää” auttaa hahmottamaan omia arvojaan sekä itselle merkityksellisiä asioita. Niiden listaaminen paperille on jo hyvä alku, mutta vielä parempaa olisi, mikäli tarkastelisit myös sitä, kuinka paljon käytät aikaa itsellesi merkityksellisten asioiden äärellä.

Jos arvoissasi perhe ja läheiset nousi listaykköseksi, niin pohdi, kuinka paljon saat todellisuudessa viettää aikaa heidän seurassaan. Jos taas terveys otti paikan kärkikolmikossa, niin arvioi, millaisia ovat todellisuudessa satsauksesi oman hyvinvointisi eteen. Jos taas muiden auttaminen nousi esille listauksessasi, niin mikä onkaan todellinen panostuksesi toisten eteen?

Itseään, osaamistaan ja ajatteluaan voi kehittää monella tapaa. Jatko- ja täydennyskouluttautuminen, seminaarit, ammattikirjallisuuden ja lehtien lukeminen, keskustelu kollegojen ja muidenkin alan ihmisten kanssa sekä henkilökohtainen sparraus tai oman mentorin hankkiminen tarjoavat monipuolisen kirjon itsensä kehittämisen mahdollisuuksia.

Vaikka moni meistä pitää itsensä kehittämistä todella tärkeänä asiana, on silti vain harvalla meistä lyhyen tai pitkän tähtäimen suunnitelma itsensä kehittämiseen. Sen suhteen olisikin hyvä aktivoitua ja laatia ensin itsellensä tavoitteet, joiden pohjalta suunnitelma on helpompaa laatia. Muista kuitenkin, että meillä on tapana asettaa itsellemme täysin epärealistisen kovia lyhyen aikajänteen tavoitteita, kun taas pitkäntähtäimen tavoitteemme ovat sen sijaan lähes naurettavan vaatimattomia.

Itsensä kehittämisessäkin on kyse enemmin pienten rutiinien kuin suurten mullistusten tekemisestä. Laadi itsesi kehittämissuunnitelma niin, että sen runkona ovat lähes päivittäiset, pienet teot osaamisesi kehittämiseksi. Voit vaikka lukea kymmenen uutta espanjan kielen sanaa päivässä, jonka saldona hallitset jo kielen sujuvaan puhumiseen tarvittavat 3 500 sanaa vuoden jälleen vaihtuessa. Rutiinien rinnalle on hyvä aikatauluttaa myös jokunen seminaari tai lyhyt koulutus sekä mahdollisesti myös parhaiten kehittämistavoitteeseesi soveltuva, pidempikin täydennyskoulutusohjelma. Jätä kalenteriin kuitenkin tilaa myös ekstemporetempauksille, sillä vuoden aikana ilmaantuu varmasti myös jotakin ennalta-arvaamattoman kivaa, johon on mukava hypätä suunnittelemattakin mukaan.

Artikkelin kirjoittaja on Riku Aalto, Trainer4You:n perustajajäsen ja personal trainingin uranuurtaja Suomessa.

Uuden oppiminen pitää aistit valppaina, mielen vireänä ja itsensä avoimena. Tiedot ja taidot on hyvä viedä hetimiten käytäntöön. Ainakin itse sisäistän asiat parhaiten vielä ne kirjoittamalla tai muille opettamalla. Voikin olla fiksu ratkaisu pitää vaikka blogia, jossa julkaisee omalle seuraajaporukalleen parhaat oivallukset ja opit itsensä kehittämisen jäljiltä. Personal trainerina uusia taitoja ja tietoja pääsee saman tien soveltamaan myös asiakastyössään, jolloin asiakkaat ovat säntillisesti itseään kehittävän pt:n valmennuksessa koko ajan uusimman tiedon sekä oppien äärellä. Myös asiakkaat osaavat arvostaa uusiutuvaa ja ajan hengessä mukautuvaa personal traineria, joten saat varmasti koulutukseen ja opiskeluun investoimasi ajan sekä eurot pian monin kerroin takaisin.