Monille tukkoinen nenä, käheä kurkku ja puolikuntoinen olo ovat tuttuja olotiloja tähän aikaan vuodesta, kun flunssa- ja influenssakausi on pahimmillaan. Flunssaan suhtaudutaan osana normaalia elämää. No sehän on vain flunssa, kuulee sanottavan. Mutta onko flunssa normaali osa elämää? Onko se asia, joka vain tulee joka syksy ja sille asialle ei voi tehdä mitään?

Immuniteetti

Flunssa tulee kun kehon immuniteetti pettää ja taudinaiheuttaja pääsee kehoon ulkopuolelta. Immuniteetilla tarkoitetaan kehon vastustuskykyä. Miten omaa vastuskykyä voisi pitää korkealla ja ennaltaehkäistä flunssan?

Flunssan ennaltaehkäisy –> Palautuminen ja tasapainotila ovat tie terveenä pysymiseen

Kehon tasapainotila ennaltaehkäisee flunssaa. Tasapaino unen, palautumisen ja aktiivisuuden ja stressin välillä, edistää terveenä pysymistä. Hyvä uni ja laadukas palautuminen tukevat vastustuskykyä, normaalia hormonitoimintaa sekä palauttavat kehoa kuormituksesta. Näin kehossa on virtaa taistella taudinaiheuttajia vastaan ja sen kantajalla on voimia elää hyvillä elämäntavoilla, kun on energinen. Väsymyshän ohjaa passiivisuuteen ja huonoihin valintoihin.

Terveysliikunta - annos terveyttä päivittäin

Terveyskirjastossa suositellaan päivittäiseksi askelien minimimääräksi 10 000 askelta ja mielellään 15 000 askelta (vastaavasti UKK-instituutin terveyspiirakka ohjaa minimissään 30min aktiivisuutta päivittäin, mielellään tuntia passiivisuuden välttämiseksi) , jotta jokainen saisi päivittäin oman terveysannoksensa liikunnasta, joka on matalatehoista arjen puuhastelua ja hyötyliikuntaa, jota kutsutaan terveysliikunnaksi. Terveysliikunnan fysiologisia positiivisia vaikutuksia ovat: uudet hiusverisuonet, parempi aineenvaihdunta, matalampi verenpaine, paremmat veri- ja rasva-arvot, elimistön palautuminen, lymfakierron vahvistuminen, rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnan sekä perusaineenvaihdunnan lisääntyminen, luuston ja lihaksien vahvistuminen sekä lihaksien ja lihaskalvojen venyminen sekä aineenvaihdunta, parempi stressinsietokyky ja palautuminen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin hermostotasolla, lisääntynyt aivojen aineenvaihdunta, energisyys, jaksaminen sekä suoliston perstaltiikka eli liike, joka saa ruokasulan liikkumaan ruuansulatusjärjestelmässä.

Peruskunto on pohja vastustuskyvylle

Terveysliikunnan lisäksi tarvitaan kuormitukseltaan kevyttä – keskiraskasta peruskuntoharjoittelua, jota on esimerkiksi pitkäkestoinen kestävyysliikunta kuten kävely, uinti, hiihto, pyöräily tai juoksu.

Peruskunnolla on iso merkitys kehon immuniteettiin, koska peruskunto luo pohjan koko kehon vastustuskyvylle. Kun peruskunto on hyvä, keho on tottunut rasitukseen ja siitä palautumiseen, eli toisin sanoen keho sietää luontaista stressireaktiota ja kykenee palautumaan siitä. Peruskunto on luonut pohjan hyvälle aineenvaihdunnalle, hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnolle, lihaskunnolle, stressinsietokyvylle, rasva- ja perusaineenvaihdunnalle, eri ravintoaineiden käyttämiselle energianlähteenä sekä energia-aineenvaihduntaprossien tarkoituksenmukaiselle toiminnalle.

Suoliston merkitys terveydelle

Suoliston näkökulmasta liikunta on tärkeää, koska se saa ruokasulan liikkumaan. Sen lisäksi unen aikana tapahtuva paastoaika ja ruokarytmissä olevat n 3h tauot, ovat tärkeitä lepotaukoja suolistolle. Suolistokin tarvitsee ruuansulatustyön vastapainoksi lepoa ja taukoa.

Suolisto on terveyden keskus ja siellä asuu paljon hyviä bakteereja, joita kannattaa ruokkia laadukkaalla ruualla päivittäin, koska ne huolehtivat koko kehon hyvinvoinnista, mielialasta, terveydestä sekä ohjaavat ihmistä toimimaan terveyden kannalta edukkaaksi (koska kun hyvät bakteerit saavat ruokaa ne ohjaavat aktiivisuuteen ja hyviin valintoihin). Näin terveellinen ruokavalio muokkaa suoliston bakteerikantaa, joka tukee muuta elämäntapojen muutosta. Terve suolisto tukee kaikkien kudoksien ja koko kehon terveyttä. Kun suolisto on terve, eikä aiheuta kehoon matala-asteista tai muuta tulehdusta, kehon immuniteetti (haitallisia bakteereja vastaan tapahtuva valkosolujen toiminta ) toimii oikein.

Tasapainoinen ja terveellinen ravitsemus hoitaa suolistoa ja vahvistaa vastustuskykyä

Flunssan ennaltaehkäisyssä auttaa myös tasapainoinen ravitsemus, joka sisältää tarpeen mukaan yksilölle riittävästi hyvä laatuisia hiilihydraatteja (täysjyvätuotteet, kasvikset, marjat, salaatit, peruna jne.) joista saadaan suojaravintoaineita, kuten vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet sekä käyttökelpoista energiaa kehon kaikkiin toimintoihin. Myös monipuolisesti proteiineja (esimerkiksi normaali rasvainen luonnonjugurtti, piimä ja kaurapuuro hoitavat vatsaa) sisältävä lautasmallin mukaisesti syöty ruokavalio on tärkeä, jotta saadaan kehoon rakennusaineiden lisäksi tukea kehon omaan suojautumisprosesseihin. Hyvää rasvaa taas tarvitaan edistämään limakalvojen hyvinvointia ja kosteutta (taudinaiheuttajat tulevat elimistöön limakalvojen kautta), tukemaan vitamiinien imeytymistä ja suoliston hyvinvointia. Säännöllinen vedenjuonti on tärkeää, jotta ruokasula liikkuu kehossa ja kehon aineenvaihdunta sekä solujen ja limakalvojen hyvinvointi pysyy hyvänä.

Voimaannuttavat sosiaaliset suhteet pitävät mielen terveinä

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, joten ihmisen tarvetta sosiaalisuuteen, hyväksyntään, rakkauteen ja läheisyyteen ei pidä unohtaa terveydestä puhuttaessa.

Fiksut tavat pitävät pöpöt poissa

Edellä opittujen terveiden elämäntapojen lisäksi on muitakin pieniä tapoja, joilla flunssat pysyvät poissa.

Aina ennen ruokailua ja kotiin tai toimistolle tultaessa on hyvä muistaa pestä ja kuivata kädet huolellisesti, ettei tuo kotiin ympäristön bakteereja. Pesemisen lisäksi yhtä tärkeää on käsien huolellinen kuivaaminen, ettei märät kädet levitä bakteereja kahvoihin ja ympäristöön. Tämän jo tarhaikäisenä opitun tavan lisäksi on hyvä muistaa, ettei näprää kasvoja tai silmiä sormillaan. Bakteerit ja pöpöt menevät elimistöön limakalvojen kautta, joten kaikki turha kasvojen koskettelu on syytä jättää pois. Näppäriä muita niksejä flunssan välttämiseen on tyynyliinan ja käsipyyhkeiden säännöllinen vaihtaminen, ettei pöpöt elä niissä, luonnonmukaisten pesuaineiden suosiminen, ettei tapa kodin hyviä bakteereja, jotka vahvistavat vastustuskykyä. Kannattaa liikkua monipuolisissa ympäristöissä, kuten luonnossa, maatiloilla ja eläinten parissa sekä erilaisissa julkisissa paikoissa päivittäin, jotta oman kehon vastustuskyky pääsee kehittymään mahdollisimman hyväksi.

Puolikuntoinen olo; niksit estää flunssa

Mikäli olo tuntuu puolikuntoiselta reagoi heti; salli lempeys ja kevennetty kuormitus kaikilla osa-alueilla itsellesi, huolehdi laadukkaasta palautumisesta, ruokarytmistä ja ravitsevasta ruuasta sekä C- vitamiinin nauttimisesta (tätä voi lisätä merkittävästi. C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka vahvistaa vastustuskykyä ja lisänä se toimii parhaiten silloin kun sitä tarvitaan tai ennaltaehkäisevästi, ei purkista kokoaikaisesti mutta ravinnosta päivittäin), kuormituksen ja stressin vähentämisestä sekä kevyestä terveysliikunnasta esimerkiksi ulkoilun merkeissä.