Ihmiset ovat jatkuvasti kiinnostuneempia ravitsemuksesta ja ravitsemuksen yhteys terveyteen ja tavoitteen saavuttamiseen alkaa olla ilmeistä jo valtaosalle väestöstä. Ravinto-osaamiselle on siis kysyntää ja ravintovalmentajat vastaavat tähän kysyntään. Ravintovalmentajilla on useita työkaluja, joilla he vaikuttavat asiakkaidensa ruokailutottumuksiin eikä läheskään kaikkiin toimenpiteisiin tarvita lähitapaamisia. Toiset valmentajat toteuttavat puhtaasti etävalmennuksia, kun taas toiset käyttävät pääosin lähitapaamisia. Tässä tekstissä pyrin vastaamaan siihen, mitä näillä lähitapaamisilla sitten tehdään ja tarvitaanko niitä tavoitteeseen pääsemisessä. Lähitapaamisten merkitys korostuu personal trainerin työssä, jossa liiketekniikoiden opettaminen ja riittävien sarjapainojen käyttäminen vaatii valmentajan läsnäoloa. Personal training valmennuksen suurin aikasyöppö onkin yleensä lähitapaamiset. Ravintovalmennuksessa ohjeet voidaan antaa sähköpostitse ja niitä voidaan täydentää puhelimitse. Tämä säästää aikaa sekä valmentajalta että asiakkaalta. Yhtenä ravintovalmennuksen tuloksellisuuden takeena ovatkin oikeanlaiset työkalut, kuten ruokapäiväkirja, esitietolomake, seurantalomake, erilaiset kyselyt ja muut lomakkeet. Ne eivät yleensä vaadi valmentajan läsnäoloa. Mittauksetkin asiakas voi tehdä itse tai teettää muualla.

Mitä lisähyötyä lähitapaamisista siis voisi olla?

Asiakkaan kannalta lähitapaamiset lisäävät luottoa valmentajaan ja tekevät valmennuksesta rakenteeltaan selkeämmän. Lähitapaamisten aikana asiakas voi kysyä välittömästi häntä askarruttavia asioita ja ohjeet on helpompi sisäistää. Myös vuorovaikutus on mutkattomampaa, valmentaja saa kasvot ja asiakassuhde voi syventyä, mikä lisää onnistumisen todennäköisyyttä sekä valmennuksen miellyttävyyttä. Ravintovalmentajan tapaaminen antaa myös lisää uskoa tavoitteen saavuttamiseen, varsinkin jos viime aikoina on tullut takapakkia.Valmentajan kannalta tapaamiset antavat mahdollisuuden käydä huolellisesti läpi tarkkuutta vaativia kokonaisuuksia sekä tavoitteen kannalta erittäin tärkeitä ohjeita. Valmentaja pääsee myös vaikuttamaan tavoitteen saavuttamiseen motivoimalla asiakasta ja keskustelemalla tälle tärkeistä tai vaikeista asioista. Asiakkaan motivaatio ja halu noudattaa ohjeita saattaa muuttua useasti projektin aikana ja takapakkiakin tulee väistämättä otettua. Motivaatio on yleensä korkeimmillaan heti lähitapaamisen jälkeen ja laskee tapaamisten välisen ajan venyessä, joten tapaamisia tulisi olla tasaisesti valmennuksen aikana. Valmentaja voi saada asiakkaasta paljon enemmän irti haastattelemalla tätä kasvotusten ja teettämällä itse tavoitteen vaatimat testit.Lähitapaamisista on siis hyötyä ja niitä voisi ajatella ravintovalmennuksen tehokeinoiksi, sillä kuten pt-valmennuksenkin kohdalla, suurimman työn tekee aina asiakas itse. Kaikkia tapaamisia ei kannatakaan aikatauluttaa tasaisesti valmennuksen mitalle etukäteen, vaan jättää ainakin yksi tapaaminen varastoon. Tämän tapaamisen voi käyttää silloin, kun tavoitteen saavuttamisessa tuntuu olevan ylitsepääsemätön este ja valmentajan läsnäoloa tarvitaan.

Kouluttaudu Trainer4You Ravintovalmentajaksi ja tee auttamisesta ammatti

Ravintovalmentajan ei kuitenkaan kuulu olla henkilö, joka valvoo ohjeiden toteuttamista ja reagoi vain, jos ongelmia ilmenee. Valmentaja pyrkii myös tarjoamaan asiakkaalle hyödyllisiä työkaluja, auttaa ymmärtämään ravitsemusta ja siihen liittyviä tunteita sekä kannustaa terveellisiin tavoitteisiin. Seuranta on luonnollisesti suuri osa valmennusta mutta tavoitetta on myös osattava ja uskallettava päivittää, jos siihen ilmenee tarvetta. Tapaamisissa valmennusta yksilöidään asiakkaalle sopivammaksi ja tarjotaan juuri hänelle toimivia ratkaisuja.Ravintovalmennuspaketin sisältö voikin alkuun olla rakenteeltaan hyvin kiinteä mutta muuttua valmennuksen jatkuessa. Valmentajan tulee olla valmis tekemään muutoksia tapaamisten sisällöissä ja jatkuvasti arvioitava valittujen työkalujen toimivuutta yksilöllisesti jokaisen asiakkaan kohdalla. Tästäkin huolimatta ravintovalmennuksen sisällön suunnittelu etukäteen auttaa asiakasta ymmärtämään valmennuksen kulkua ja valmentajaa arvioimaan omaa ajankäyttöään.

Käytännössä tapaamisilla tehtäisiin mm. seuraavia asioita:

1. tapaaminen

Yleensä ensimmäisessä tapaamisessa tehdään testit, kerätään haastattelemalla esitietoja, ohjeistetaan ruokapäiväkirjan täyttö ja suunnitellaan valmennuksen kulkua asiakkaan kanssa. Nämä voi halutessaan tehdä jo ennen tapaamista esitietolomakkeella, sähköpostitse ja puhelimitse. Tällöin ensimmäisellä tapaamisella analysoidaan asiakkaan ruokapäiväkirja, toteutetaan testaus, käydään läpi tulokset sekä annetaan ensimmäiset ohjeet tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteenasettelua on hyvä käydä läpi vielä kertaalleen asiakkaan kanssa ensimmäisessä tapaamisessa.Ohjeet voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten ”lisää yksi välipala lounaan ja päivällisen väliin” tai ”lisää kasviksia, hedelmiä ja marjoja jokaiseen ateriaan”. Ohje voi olla myös annosvaihtotaulukko, jossa valmentaja päättää ruokavalion energian, proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan määrän mutta asiakas päättää ruoka-aineet. Näillä keinoin asiakas pääsee itse oppimaan oman ruokavalionsa koostamista. Juuri oppimisen takia edellä mainitut keinot toimivat tarkkaa ruokavaliota paremmin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ohjeiden toteuttamista seurataan esimerkiksi viikoittain valmentajalle palautettavalla seurantalomakkeella, johon asiakas arvioi omaa onnistumistaan ohjeiden noudattamisessa.

2. tapaaminen

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen tapaamisilla keskitytään tavoitteen kannalta oleellisen tiedon ja työkalujen jakamiseen sekä käydään läpi, miten asiakas on sisäistänyt annetut ohjeet. Ohjeita seurataan esimerkiksi seurantalomakkeen avulla, jota asiakas on täyttänyt tapaamisten väliset ajat. Jos asiakas tavoittelee elämäntapamuutosta, toisella tapaamisella tulee selvittää asiakkaan elämän muita haasteita vaikkapa ongelma-analyysin avulla ja kartoittaa asiakkaan valmiutta ja voimavaroja muutokseen.Ravitsemuskäyttäytymisen muutoksia voidaan seurata esimerkiksi 24h-ruokavaliohaastattelun tai frekvenssikyselyn avulla. Koska tavoitteen saavuttaminen vaatii usein tasapainoa myös muiden elämän osa-alueiden kesken, ovat liikunta ja lepo tärkeitä puheenaiheita. Näihinkin aiheisiin voidaan antaa neuvoja ja ohjeita toisella tapaamisella.

Muut välitapaamiset

Tarvittavin väliajoin on hyvä mitata kehitystä. Jos tavoitteena on kiinteytyminen ja valmennuksen kesto on 6 kuukautta, asiakkaan kehonkoostumuksen mittaaminen voi tapahtua 3 tai 4 kertaa valmennuksen aikana eli 2-3 kuukauden välein. Valmentaja voi silloin tarvittaessa muuttaa toimenpiteitä ja tarkentaa tavoitetta. Tapaamiset käytetään aina asiakkaan kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten liikuntaravitsemukseen tavoitteellisella liikkujalla tai välipalojen koostamisohjeisiin kiireisellä liikemiehellä.Tapaaminen voidaan järjestää myös vaikkapa asiakkaan lähikaupassa elintarvikkeisiin tutustuen ja kauppalistaa koostaen tai asiakkaan kotona ruokaa valmistaen ja pakkausmerkintöjä lukien. Tapaamisilla voidaan myös opetella ajan- ja stressinhallintaa, keskustella arvoista tai tulevaisuuden suunnitelmista ja pyrkiä hahmottamaan tavoitetta paremmin. Ravitsemuksesta koetut ongelmat eivät välttämättä aina liity ravintoon ollenkaan, vaikka ravitsemus olisikin suuressa osassa tavoitteen saavuttamiseksi. Tällöin ongelman ratkaiseminen ja tavoitteeseen pääseminen ei vaadi vain ravintoneuvontaa, vaan myös ravitsemuspsykologiaa.

Viimeinen tapaaminen

Viimeisessä tapaamisessa käydään läpi valmennuksen kulku ja testataan miten tavoitteen kannalta tärkeät asiat ovat kehittyneet. Asiakkaalle annetaan palaute niin testien perusteella kuin valmennuksesta yleensä ja asiakas saa kertoa omista kokemuksistaan. Lopuksi todetaan vielä ravitsemuskäyttäytymisen muutokset ja varmistetaan opetettujen asioiden sisäistäminen. Valmentaja voi myös antaa ohjeita tulevaa varten.Asiakkaan syömiskäyttäytymistä ja ruokavalintoja seurataan ja analysoidaan koko valmennuksen ajan. Analyysien pohjalta asiakkaalle annetaan neuvoja, kuinka ylläpitää terveellistä syömistä ja opetetaan hänelle tarvittavat työkalut. Viimeisen tapaamisen koittaessa hänen tulisi siis kyetä jatkamaan omin voimin. Valmentaja ei kuitenkaan ole tehnyt itseään tarpeettomaksi, vaan opetettavaa on varmasti vielä runsaasti ja asiakkaalla on todennäköisesti jo uudenlaisia tavoitteita, joissa hän saattaisi tarvita apua. Valmennus voi myös jatkua kevyempänä kuin ennen, jolloin asiakas ja valmentaja tapaisivat esimerkiksi kerran kahdessa kuukaudessa. Tämän kaltaiset valmennukset lisäävät tulosten pysyvyyttä ja mahdollistavat eräänlaisen turvaverkon asiakkaalle esimerkiksi silloin, kun elämässä on muuten kova ajanjakso ja ravitsemus joutuu koville. Valmennuksen jatkamisesta olisi hyvä keskustella jo ennen viimeistä tapaamista, jolloin asiakas ehtii miettiä itselleen parasta ratkaisua ja viimeisellä tapaamisella voidaan keskustella jo tulevasta valmennuksesta.