Mitä on psyykkinen valmennus urheilupsykologiassa?
Mitä on psyykkinen valmennus? Mihin suorituksen parantuminen tai muutos perustuu? Tämä blogikirjoituksen tarkoituksena on selventää psyykkisen valmennuksen käsitettä ja sen taustalla olevia lähestymistapoja urheilupsykologian näkökulmasta.
”Nämä (psyykkiset) taidot liittyvät mm. urheilijan keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden parantamiseen sekä vireystason, tunteiden ja ajatusten säätelyyn.”
Laajasti määritellen psyykkinen valmennus on ennaltaehkäisevää toimintaa, ihmisen hyvinvoinnin tukemista ja psyykkisten taitojen ohjaamista ja opettamista. Psyykkinen valmennus on liikunta- tai terveysalan ammattilaisen toimesta tapahtuvaa tavoitteellista työskentelyä, joka voi liittyä esimerkiksi ihmisen muutosprosessin tukemiseen tai suorituskyvyn parantamiseen. Urheilun näkökulmasta psyykkisessä valmennuksessa kasvatetaan ja tuetaan tyypillisesti urheilijan itsetuntemusta, urheilun ja muun elämän välistä tasapainoa ja myönteisen minäkäsityksen kehittymistä. Lisäksi psyykkisessä valmennuksessa tuetaan ja edistetään usein myös motivaatiota ja tavoitteenasettelua sekä ohjataan ja opetetaan psyykkisiä taitoja. Nämä taidot liittyvät mm. urheilijan keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden parantamiseen, palautumisen edistämiseen sekä vireystason, tunteiden ja ajatusten käsittelyyn.
Vanha traditio elää sitkeänä
”Hyvään suoritustasoon pääsee hyvinkin erilaisten tunnetilojen avulla, eikä negatiivinen tunnetila välttämättä johda huonoon suoritukseen tai positiivinen hyvään.”
Psyykkinen valmennus-käsitteenä on määritelty traditionaalisesti urheilupsykologian viitekehyksestä käsin ja kenttää on hallinnut vuosikymmenien ajan psyykkisten taitojen hallintaan ja kontrollointiin pohjautuva lähestymistapa (PST, psychological skills training). Tämän ajattelutavan mukaan urheilijan optimaalinen suorituskyky syntyy tunteita ja ajatuksia muokkaamalla tai hallitsemalla, erilaisia tekniikoita apuna käyttäen (Hardy, Jones & Gould, 1996). Hyvin tyypillisiä tunnetilan muutokseen ja itseluottamuksen parantamiseen tähtääviä PST tekniikoita ovat positiivinen itsepuhelu, jossa negatiivinen puhe pyritään korvaamaan positiiviseksi ja erilaiset hallintaan tähtäävät suggestio- tai ankkurointitekniikat sekä mielikuvaharjoitteet. Siitä huolimatta, että PST traditio on hallinnut psyykkistä valmennusta vuosikymmenien ajan, on näiden tekniikoiden vaikuttavuusnäyttö urheilusuorituksen parantamiseksi vähäistä. (lue lisää Gardner & Moore, 2004).
Psykologisen joustavuuden mallin mukaisesti ajatusten ja tunteiden hyväksynnän ohella on tärkeää oppia keskittymään urheilusuoritukseen "tässä ja nyt".
Tutkimuskirjallisuuden perusteella näyttäisi siltä, että hyvään suoritustasoon pääsee hyvinkin erilaisten tunnetilojen avulla, eikä negatiivinen tunnetila välttämättä johda huonoon suoritukseen tai positiivinen hyvään. Siten negatiivisten tunnetilojen vähentäminen tai positiivisten tunnetilojen kasvattaminen ei näytä aina toimivan tai olevan ikään kuin tae hyvän suorituksen saavuttamiseksi. Tätä olettamusta vahvistaa laaja-alaisempi psykologinen näyttö myös siitä, että ajatusten ja tunteiden hallinta, välttäminen ja kontrollointi näyttävät vain lisääntyvän ja häiritsevän sitä enemmän, mitä enemmän pyrimme käyttämään tämänkaltaisia tunteiden tai ajatusten hallintakeinoja (Wegner, 1994; Hayes ym. 1996). Tämä pätee luonnollisesti kaikkiin ihmisiin, eivätkä urheilijat tee poikkeusta tässäkään asiassa verrattuna ei-urheilijoihin. Suoritustilanteessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jännityksen kontrolloimisen sijaan, jännityksen tunteeseen suhtaudutaan hyväksyen ja sallitaan tuo epämiellyttävältä tuntuva tunne osana luonnollista reaktiota. Vaikuttavuuden osoittaminen ja sen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen on psyykkisessä valmennuksessa hyvin olennaista, koska pyrkimyksenä on toiseen ihmiseen vaikuttaminen ja tässä yhteydessä esimerkiksi suoritustason parantaminen. Muutoin on vaarana, että harjoitteet jäävät hieman temppujen tai jopa maagisen ajattelun tasolle. Näistä esimerkkejä ovat erilaiset rituaalit ja tavat tai maneerit, kuten itsensä läpsiminen ennen suoritusta, nipistäminen tai jonkin lauseen mielessä toistaminen ("Pystyn voittamaan").
Tutustu Psyykkinen valmentaja -koulutukseen koulutussivultamme!
Hallinnan sijaan hyväksyntää
Päinvastoin kuin PST:n tekniikat, jotka tähtäävät hallinnan tai kontrollin lisäämiseen, Mindfulness-Acceptance-Commitment (MAC) lähestymistavassa keskeistä on luopua tunteiden ja ajatusten hallinnasta ja paremminkin oppia suhtautumaan avoimesti ja hyväksymään esimerkiksi erilaiset tunnetilat osana sen hetkistä tilannetta sellaisena kuin ne ovat. Suoritustilanteessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jännityksen kontrolloimisen sijaan, jännityksen tunteeseen suhtaudutaan hyväksyen ja sallitaan tuo epämiellyttävältä tuntuva tunne osana luonnollista reaktiota. Hyväksyvän asenteen tai taidon myötä urheilija oppii suuntaamaan huomion tunteista itse suoritukseen ja toimimaan erilaisista tunteista huolimatta, jolloin luottamus omaan tekemiseen vahvistuu. Näin ollen itseluottamus tai itseensä luottavainen olo onkin enemmänkin tunne, joka syntyy kokemuksen kautta hieman oheistuotteena, eikä niinkään edellytys urheilijan hyvälle suoriutumiselle.Urheilupsykologiassa tätä hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa on kehittänyt ja tutkinut mm. Gardner & Moore jo 2000-luvun alusta lähtien. MACin tausta pohjautuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön, kliinisen psykologian tutkimuksiin ja psykologisen joustavuuden malliin (HOT). Psykologisen joustavuuden on havaittu olevan käyttäytymisen muutoksen kannalta keskeistä ja tämä malli näyttäisi toimivan tutkimuksen valossa myös urheilijoiden suorituksen ja hyvinvoinnin kannalta. Erityisen hyvää tässä lähestymistavassa ja mallissa on se, että tutkimuksen kautta on voitu osoittaa, että tietynlaiset harjoitteet todella lisäävät psykologista joustavuutta, jonka kautta voidaan selittää käyttäytymisen tasolla havaittuja muutoksia. Harjoitteet eivät ole siis sattumanvaraisesti valittuja yksittäisiä tekniikoita, vaan perustellusti pohjautuen psykologisen joustavuuden malliin.Psykologisen joustavuuden mallin mukaisesti ajatusten ja tunteiden hyväksynnän ohella on tärkeää oppia keskittymään urheilusuoritukseen "tässä ja nyt". Suoritustilanteessa tämä tarkoittaa kykyä viedä fokus kyseiseen tilanteeseen ja taitoa irrottautua esimerkiksi suoritusta estävien ajatusten ja tunteiden vallasta. Hyvin tyypillistä on esimerkiksi se, että suoritustilanteessa tehty virhe alkaa tuottaa mieleen kriittisiä tai negatiivisia ajatuksia ja tunteita lisää. Jääkiekossa tämä tarkoittaa esimerkiksi kykyä ja taitoa tuoda keskittyminen jokaiseen vaihtoon kerrallaan siinä hetkessä, edellisessä vaihdossa tapahtuneista virheistä huolimatta. Koska liika samaistuminen omiin ajatuksiin ja tunteisiin voi johtaa keskittymiskyvyn herpaantumiseen, voi ilmiö samaan tapaan toimia myös toisinpäin. Joskus urheilija kadottaa keskittymisen "hyvän olon" tunteen myötä. Esimerkiksi suunnistuksessa urheilija tekee herkästi virheen, jos mieli karkaa hyvään fiilikseen mukaan. Näitä kokemuksia löytyy hyvin useilta eri urheilijoilta lajista riippumatta.
Psykologisen joustavuuden mallissa arvot ovat tärkeä prosessi, joka antavaa suunnan ja motivaation myös urheilijan toiminnalle ja sitoutumisen käyttäytymisen valinnoille. Harvoin kilpaurheilijoilta puuttuu varsinaisesti motivaatiota esimerkiksi harjoitteluun tai kilpailemiseen, mutta kokemukseni mukaan arvot ovat oiva keino saada urheilu tasapainoisesti asettumaan laajemmin urheilijan elämän kokonaisuudessa. Hyvin usein urheilussa törmätään tilanteeseen, jossa elämä kapeutuu vain urheiluun ja riskinä on uupumus tai väsymys tai liika suorittaminen ja yrittäminen. Arvojen – itselle tärkeiden asioiden kautta on mahdollista rakentaa urheilijan elämään tukeva tukiranka, joka koostuu urheilun lisäksi myös muista elämän tärkeistä osa-alueista. Parhaimmillaan urheilu tukee muuta elämää ja päinvastoin. Tärkeiden asioiden ollessa tasapainossa on hyvä keskittyä harjoittelemiseen ja kilpailemiseen.Psyykkinen valmentaja -täydennyskoulutuksessa perehdytään psykologisen joustavuuden mallin soveltamiseen myös suorituksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi urheilupsykologian näkökulmasta. Odotan jo innolla ensimmäisen koulutusryhmän käynnistymistä ja näiden tietojen ja oppien levittämistä edelleen!Aurinkoista ja sporttista kesän alkua kaikille!AnuAvaa Lähteet artikkeliin_PSY.