Meneillään oleviin valmennusprojekteihin liittyen ajattelin postata muutamista itselleni ajankohtasista asioista. Tällä kertaa lihastoiminnan analysoinnista.Oheisharjoittelusta omia näkökulmiaMuutamia huomioitani fyysiseen harjoitteluun liittyen, jotka ovat yhteisiä lajista riippumatta:

1. Harjoitukset / harjoitteet ovat samoja ympäri vuoden. Vain toistomäärillä tai sarjojen / vetojen kestolla pyritään luomaan lajille tavoitteen mukainen harjoitusvaikutus.
2. Harjoituskuormitus ei lisäänny nousujohteisesti vaan tyypillistä on, että peruskuntokaudella voidaan harjoitteet tehdä noin 20 – 30 % teholla maksimista ja kun kisakausi lähestyy, niin intensiteetti nousee 80:een, jopa sataan prosenttiin kertarysäyksellä.

Nämä huomiot korostuvat etenkin oheisharjoittelussa, jotka ovat enemmän tai vähemmän urheilijan omalla vastuulla. Miksiköhän?Usein kun urheilija tulee valmennukseeni, hänellä on käytössään harjoitusohjelma, joka hänen mukaansa tukee lajiharjoittelua. Hienoa on se, että ylipäätänsä se ohjelma löytyy. Se motivoi urheilijaa pysymään liikkeessä. Kuitenkin, perustelut harjoitteiden valinnoille ontuvat usein pahasti. Kun liikevalintojen taustaa tiedustelee, niin yleisin vastaus on, että ne ovat valmentajan mukaan lajille tyypillisiä liikkeitä.Korostan, etten nyt ole pissimässä kenenkään valmentaja kollegan kengille, urputtamalla heidän osaamisestaan. Tavoitteeni on seuraavassa lyhyesti kuitenkin antaa ajatuksia liikevalintojen merkitysellisyyteen. Esimerkkinä käytän lihastoiminnan eroavaisuutta tarkastellen reiden lihasten aktivointimalleja.Mitä eroa on askelkyykyllä, jalkaprässillä sekä polven ojennuksella?Lihastoimintaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Minun pointtini on tällä kertaa avata silmiä ja ajatusta sille, että yleistetyt harjoitusvaikutukset eivät aina pidä ihan paikkaansa. Monelle, vähemmän toiminnallista anatomiaa ja lihastoimintaa opiskelleelle yllämainitut liikkeet uppoavat samoille lihaksille. Etureidelle ja pakaralle. Entä mitä sanovat lihastoimintaa kartoittavat tutkimukset?Seuraavassa kuvissa on esiteltynä em. kolme liikettä sekä lihastoiminnan aktiivisuus jokaisessa liikkeessä reiden alueen lihaksissa. Poikkileikkauskuvaa analysoit siten, että mitä tummempana lihas on värjätty, niin sitä vähemmän siinä on aktiivisuutta kyseisessä liikkeessä. Ja toisinpäin: mtä vaaleampi lihas, sitä aktiivisempi se on. Keskivaaleassa tai keskitummassa lihaksessa lihasaktiivisuus on taas keskitasoa.Liike 1: Askelkyykky Liike 2: Jalkaprässi

Liike 3: Polven ojennusLoppukaneettinaLihatoimintaroolien ymmärtäminen parantaa valmentajan ymmärrystä valita oikeat harjoitteet oikeaan aikaan. Tällöin lajia tukevaksi liikkeeksi ei valita vaan samoja kehonosia kuormittavia liikkeitä, vaan niitä rakenteita, joita on tavoitteena kehittää kyseisenä harjoituskautena.Ihan koko totuutta sekä kokonaisvaltaista näkemystä otsikossa mainittujen liikkeiden erosta ei tässä tullut, mutta toivottavasti sait hieman ajatusmyssyyn uutta vipinää. Se johtaa laadukkaampaan valmentautumiseen. Niitä kokonaisvaltaisiakin analyysejä on tulossa :)Tsemppiä harjoitteluun!T: LasseAlkuperäinen teksti  kommentteineen löytyy Lassen Nousukunto -blogista: http://nousukunto.blogspot.fi/2013/07/lihastoiminta-mita-eroa-on.htmlBloggauksen liikekuvat: Trainer4You kuva-arkisto