Kookosöljy ihmetyttää ja ihastuttaa. Mutta onko kookosöljystä perinteisten ruokaöljyjen selättäjäksi?Kannattaako kookosöljyä käyttää vai ei? Onko se terveydelle hyväksi vai huonoksi? Näitä kysymyksiä ihmetellään usein Trainer4Youn koulutuksissa. Kookosöljystä kysellään kuulemma myös ravitsemusterapeuttien vastaanotoilla ja luennoilla.Erään kookosöljyä markkinoivan tahon mukaan kookosöljy on ”monipuolinen öljy, joka soveltuu erinomaisesti korvaamaan perinteiset rasvat ruoanlaitossa, leivonnassa sekä levitteenä”. Kookosöljyn luvataan parantavan rasva-aineenvaihduntaa, edistävän laihtumista, sekä torjuvan haitallista hapetusstressiä elimistössä.Vaikka moni pitää kookosöljyä jonkinlaisena superfoodina, se on ravitsemuksellisesti yllättävän huonolaatuinen ruoka-aine. Kookosöljy ei sisällä käytännössä lainkaan välttämättömiä ravintoaineita tai rasvahappoja, ei vitamiineja, eikä kivennäisaineita. Ruokavalioon se tuo sokerin tavoin lähinnä tyhjiä kaloreita. Miksi sitten etenkin terveystietoiset niin usein innostuvat kookosöljystä? Mene ja tiedä. Tätä selittää kaiketi hyvä markkinointi.Ravitsemusasiantuntijoita kookosöljyssä arveluttaa sen runsas tyydyttyeen rasvan määrä. Kookosöljy on lähes 90 prosenttisesti kovaa rasvaa, mikä on enemmän kuin vaikkapa voissa (64 prosenttia) tai laardissa (57 prosenttia). Tiedetään, että kovat rasvat nostavat veren kolesterolia, jolloin verisuonten seinämät altistuvat helpommin kolesteroliplakin kertymiselle.Ravitsemussuositusten mukaan tyydyttynyttä rasvaa tulisi saada alle 10 prosenttia päivän energiasta. Suositus ylittyy helposti, jos kookosöljyä käytetään esimerkiksi 3–4 ruokalusikkallista päivässä, kuten eräs kotimainen luontaistuotekauppa neuvoo. Lisäksi kolme ruokalusikallista öljyä sisältää lähes 380 kilokaloria, eli lähes viidenneksen aikuisen keskimääräisestä päivän energiatarpeesta!Kookoksen puolestapuhujat pitävät ravitsemustietelijöiden huolia aiheettomina. Heidän mukaansa kookosöljyn vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin ei ole todistettu, eikä muilla rasvoilla tehdyistä tutkimuksista voida yleistää.On totta, että nimenomaan kookosöljyn käytön ja sepelvaltimotaudin yhteyttä ei ole ihmisillä tutkittu, eivätkä kaikki kovat rasvatkaan ole yhdenmukaisia. Kuten rasvat ja öljyt yleensä, myös kovat rasvat koostuvat erilaisista rasvahapoista, joilla on kaikilla omat vaikutuksensa terveyteen. Kookosöljyn rasvahapoista noin 40 prosenttia on lauriinihappoa. Muihin tyydyttyneisiin rasvahappoihin verrattuna lauriinihappo lisää suhteessa enemmän myös ”hyvää” HDL-kolesterolia.Tämä ei kuitenkaan tee kookosöljystä vielä terveellistä tai hyvää valintaa ruokaöljyksi. Esimerkiksi rypsiöljyn vaikutus veren rasva-arvoihin on selvästi parempi.Kookosöljyssä ja eritoten sen suurkulutuksessa minua arveluttaa yksi asia, josta harvemmin puhuttaan. Nimittäin kun koe-eläimille aiheutetaan tutkimuksissa sepelvaltimotauti, se tehdään ruokkimalla niitä nimenomaan trooppisilla rasvoilla, kuten kookos- ja palmuöljyllä. Tämä pätee myös sikojen kohdalla, joiden anatomia ja fysiologia muistuttavat läheisesti ihmistä.Voi toki olla, että tulevaisuudessa havaitaan kuinka nimenomaan kylmäpuristettu kookosöljy vaikuttaa nimenomaan ihmisten terveyteen eri tavoin. Se odottaa kuitenkin todistamista.Mitä jää siis käteen? Onko kookosöljy terveydelle vain haitaksi? Riippuu kaiketi siitä, kuka kookosöljyä käyttää ja kuinka paljon. Jos ruokavaliossa on moni asia pielessä, lienee selvää, ettei tyydyttyneen rasvan saantia kannata ainakaan lisätä. Tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan keskimäärin jo liikaa kovaa rasvaa, noin 14 prosenttia energiasta.Jos henkilö kuitenkin syö jo pääosin hyvin, tuskin kookosöjystä on haittaa. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm muistuttaa eräässä blogikirjoituksessaan, ettei syömisessä pidä olla liian kiinnostunut yksityiskohdista:"on epätodennäköistä, että yksi ainoa asia isossa ruokavalion kokonaisuudessa edes teoriassa voisi vaikuttaa terveyteen. Kun ihmisille on tutkimuksissa annettu pisteitä sen mukaan, kuinka hyvin he noudattavat ruokavaliosuosituksia, korkeammat pisteet ennustavat johdonmukaisesti parempaa terveyttä. Mutta jos pisteet jakautuvat vaikka yhdestä kymmeneen, ei täysi kymppi ole merkitsevästi parempi kuin kahdeksikko. Terveyden edistämiseksi ei tarvitse syödä ’täydellistä ruokavaliota’, jossa joka ikinen yksityiskohta on kunnossa."Mikäli kookosöljyä haluaa käyttää, kannattaa sitä käyttää maltillisesti, kehottaa Harvardin yliopiston ravitsemustieteen professori Walter Willett. Hänen mukaansa vielä ei tiedetä varmasti miten kookosöljy vaikuttaa terveyteen pitkällä aikavälillä. Willett neuvookin valitsemaan ensisijaisesti pehmeitä kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, jonka terveysvaikutuksista on vakuuttavaa näyttöä. Suomalaisittain hyvä valinta on rypsiöljy, joka sisältää runsaasti terveellisiä omega-3-rasvahappoja.

Ruokaöljyjen ja rasvojen rasvahappokoostumus

Yhdysvaltain ravitsemusterapeuttien yhdistys tähdentää, että kuten muidenkin rasvojen kohdalla, myös kookostuotteista kannattaa valita kylmäpuristettu öljy, ei pitkälle prosessoitua ”munkkirasvaa”. Miksi? Asiantuntijoiden mukaan siksi, että jos kookosöljyssä piilee jotain terveydelle hyviä ominaisuuksia, kuten antioksidantteja, ovat ne parhaiten saatavilla kylmäpuristetusta öljystä.Kookoksen rasvahappokoostumus ei kuitenkaan muutu paremmaksi, olipa se miten tahansa tuotettu. Väite, että kookosöljyllä on erilainen rasvakoostumus kuin kookosrasvalla, on harhaa.Tällä hetkellä ravitsemustietelijät ovat varsin yksimielisiä siitä, että sydän- ja verisuonitautien riski pienenee, kun kovaa rasvaa korvataan pehmeällä rasvalla. Itse valitsenkin ruokaöljyksi oliiviöljyn tai rypsiöljyn. Kylmäpuristettua kookosöljyä käytän silloin tällöin ruoanlaitossa, koska se maistuu hyvältä. Olen sillä tavalla herkuttelija.

• Kookosöljy on mainettaan huonompi. Rasvatieto
• Jookos kookos? Ei välttämättä. Terveyssatama. 13.5.2011