Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet liikunnan positiiviset terveysvaikutukset niin sairauden ennaltaehkäisy-, hoito- kuin kuntoutusvaiheessakin. Liikunta on siis todellista ihmelääkettä miltei kaikkiin sairauksiin, mutta otammeko kiltisti lääkkeemme? Kansainvälisen ja Euroopan yleisurheiluliiton hallituksen jäsen Antti Pihlakoski onkin todennut osuvasti: ”Jos liikuntaa saisi pillerimuotoisena, saisi se välittömästi Nobelin”. 

Lisää tietoa, vähemmän liikettä

Vaikka terveyshyödyt ovat olleet tiedossa jo pitkään, on liikunnan harrastaminen sekä arkiaktiivisuus nostettu merkittäväksi kansanterveydelliseksi tekijäksi vasta viime vuosina. Syynä tähän ovat sekä liikunnan terveysvaikutuksia puoltavan tutkimustiedon jatkuva lisääntyminen että päivittäisen liikunnan ja aktiivisuuden jatkuva väheneminen. Näkyvin seuraus tästä on ylipainon lisääntyminen, mutta huolestuttavin ongelma on elintapasairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinongelmien sekä joidenkin syöpien, selvä lisääntyminen ja esiintyminen yhä nuoremmissa ikäryhmissä.

Jo pelkästään tyypin II-diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista, jonka hoito maksaa meille noin kolme miljardia euroa vuodessa. Summa on jotakuinkin 15 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista. Ennakoivaan terveydenhuoltoon panostaminen sekä tehokkaampi hoidon seuranta toisivat yli kahden miljardin euron vuosittaiset säästöt kansantalouden näkökulmasta. Positiiviset vaikutukset väestömme työkykyyn olisivat arviolta noin 30 000 henkilötyövuoden verran.

Liikunta ehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa

Liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta lisäämällä sekä terveelliseen ravitsemukseen panostamalla voidaan vähentää tehokkaasti sairastavuutta, nopeuttaa toipumista ja kuntoutumista, vähentää työkyvyttömyyttä, alentaa terveydenhuollon kustannuksia sekä parantaa yritysten terveystaloutta.Parasta kuitenkin on se, että aktiivisemmilla elämäntavoilla sekä fiksuilla valinnoilla ruokapöydässä voidaan lisätä yksilön terveyttä, hyvinvointia, toiminta- ja suorituskykyä sekä koettua elämän onnellisuutta.

Yhä vahvistuvan tutkimusnäytön perusteella säännöllinen, määrällisesti riittävä ja kohtalaisesti kuormittava kuntoliikunta ehkäisevät monia elintapasairauksia sekä painon nousua lähes suorassa annos-vaste-suhteessa liikunnan määrään. Lisäksi on hyvä huomioida, että liikunta vähentää monien sairauksien riskitekijöitä, myös riippumatta kehon painossa näkyvistä vaikutuksista.

Oikein annosteltu liikunta on parasta lääkettä

Oikein annosteltu liikuntaohjelma parantaa siis aineenvaihduntaa, aerobista suorituskykyä, lihasten voimaa, kehon ja liikkeen hallintaa, tasapainoa, liikkuvuutta sekä henkistä hyvinvointia. Lisäksi liikunta ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa erilaisia elintapasairauksia, tuki- ja liikuntaelinongelmia ja parantaa elämänlaatua, itsenäistä selviytymistä sekä vähentää masennusta.

Liikunnan vaikutukset ovat monissa tapauksissa lääkehoidon kaltaiset, mutta mahdollisten haitallisten sivuvaikutusten sijaan liikunta tarjoaa pitkän listan saavutettavia hyötyjä. Näitä ovat muun muassa parempi unenlaatu, energisempi ja vireämpi olotila, positiivisempi mieliala, vireämpi seksielämä, kiinteämpi ja urheilullisempi keho, korkeampi työteho, parempi minäkuva ja itseluottamus sekä pidempi, itsenäisempi ja onnellisempi elämä. Miksi emme siis hyödyntäisi paremmin liikuntaa ja elintapavalmennusta osana yksilön ennaltaehkäisevää, hoidollista ja aktiivista terveydenhoitoa?