Suomalainen Lääkäriseura Duodecim julkaisi joulukuun alussa ensimmäisen Käypä hoito -suosituksen kivun hoidosta. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu suositus pyrkii edistämään kivun tehokasta ja turvallista hoitoa. Uudessa Käypä hoito -suosituksessa lääkkeetön hoito nousee selvästi aiempaa tärkeämpään rooliin.

”Tähän mennessä kipuongelmia on käytännössä hoidettu niin, että isolle osalle on annettu lääkkeellistä hoitoa. Nyt lääkkeettömästä hoidosta on aiempaa enemmän tieteellistä näyttöä. Uuden suosituksen mukaan lääkkeetön hoito on ensisijainen tapa hoitaa kipua”, sanoo yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä, joka toimi suositustyöryhmän puheenjohtajana.

Käytännössä lääkkeetön hoito voi tarkoittaa esimerkiksi liikuntaa, fysikaalista hoitoa tai kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Hoito tarjoaa tukea kivun kanssa elämiseen. Kipupotilas on kuka tahansa, joka hakeutuu terveydenhuollon ammattihenkilön hoitoon kipuongelman takia. Tavallisin syy on tuki- ja liikuntaelinongelmat.

”Tavallisimmin kipupotilas kärsii tuki- ja liikuntaelinkivuista. Näistä alaselkä, niska-hartiaseutu, olkapää ja polvi ovat suurimmat syypäät kipuun. Peräti viidesosa terveyskeskuslääkäreiden käynneistä johtuu tuki- ja liikuntaelinkivuista”, Mäntyselkä kertoo.

Liikunnan rooli vahvistunut

Tutkimustieto lääkkeettömästä hoidosta lisääntyy jatkuvasti, ja sitä kautta myös näyttö lääkkeettömän hoidon tehosta. Väestötasolla Mäntyselkä näkee lääkkeettömässä hoidossa suuren potentiaalin. Käytännössä on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

”Lääkkeettömään hoitoon yleensä suhtaudutaan positiivisesti mutta toimintatavat pitää saada tukemaan käytäntöä. Suurimalle osalle potilaista esimerkiksi liikunta hoitomuotona on ilman muuta hyödyllistä. Esimerkiksi polven alueen nivelrikosta kärsivistä valtaosa hyötyy lihasvoiman lisäämisestä”, Mäntyselkä toteaa.

Liikunta on asia, johon on viime aikoina kiinnitetty enemmän huomiota. Hoidolle liikunta on keskeinen asia. Lihaskunnon ja fyysisen kunnon parantaminen on tärkeää. Erityisesti voimaharjoittelu on tutkitusti hyvä hoitokeino.

Personal trainerin tiedettävä, mitä tekee

Entä kun personal trainer kohtaa työssään kipupotilaan? Mikäli asiakas hakee kivunhallintaan ohjeita, on tärkeää selvittää kivun syy. Mäntyselkä suosittelee, että personal trainer hakee neuvoja esimerkiksi fysioterapeutilta tai lääkäriltä ja toimii yhteistyössä näiden kanssa.

”Personal trainerista voi olla kipupotilaalle hyötyä jos potilas tarvitsee tukea. Pt voi saada ryhtiä ja vaikuttavuutta harjoitteluun ja sitä kautta ongelmat hallintaan. Esimerkiksi terapeuttisessa harjoittelussa pt voisi olla avuksi. Lisäksi personal trainer voi tietysti pyrkiä parantamaan asiakkaan elämänhallintaa yleisesti. Tällä voikin olla suuri merkitys kipuun ja sen sietoon”, Mäntyselkä toteaa.

Jos asiakkaana on kipupotilas, vaaditaan pt:ltä osaamista terapeuttisesta harjoittelusta. Valmentajan pitää ehdottomasti tietää, mitä tekee. Hyvä olisi, jos pt:llä itsellään olisi myös fysioterapiakoulutus.

”On tärkeää muistaa, että puhumme sairauden hoidosta. Kuka tahansa itseään personal traineriksi nimittävä henkilö ei sovellu tähän tehtävään koska pt ei ole terveydenhuollon ammattilainen”, Mäntyselkä muistuttaa.

Potilas voi itse vaikuttaa

Kun puhutaan kivun hoidosta, ennaltaehkäisy on tärkeä asia. Istumatyö, huono fyysinen kunto ja ylipaino ovat tekijöitä, jotka altistavat kroonistuville kiputiloille. Toisaalta jos lihaskunto on hyvä, kivun hoito onnistuu paremmin ja kivusta pääsee nopeammin ja helpommin eroon.

Yksilön kärsimyksen lisäksi kipu aiheuttaa seurauksia myös yhteiskunnalle. Esimerkiksi selkäkivun ja -sairauksien takia käytettiin Suomessa vuonna 2013 noin 2 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, joiden kustannukset olivat 118,3 miljoonaa euroa. Mistään mitättömästä ongelmasta ei siis ole kyse.

Entä jos lääkäri suosittelee lääkkeitä vaikka potilas itse suosisi lääkkeetöntä hoitoa?

”Potilaan kannattaa pyytää ohjeita ja kysyä, mitä itse voisi tehdä asialle. Kipu on saattanut jatkua pitkään ja siihen nähden vastaanottoaika on aina lyhyt. Suurin rooli prosessissa on potilaalla itsellään. Lääkehoito on usein paikallaan mutta se ei tarkoita sitä, etteikö myös itse voisi vaikuttaa asiaan” Mäntyselkä sanoo.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.