Kuinka yhdistän voima- ja kestävyysharjoittelun? Seminaari starttaa Jyväskylässä 23.9.
Jyväskylässä järjestetään 23.–25. syyskuuta symposium yhdistetystä kestävyys- ja voimaharjoittelusta.Treenitietoiselle ei liene mikään vieras tosiasia, että sekä voima- että kestävyysharjoittelusta erikseen saadaan terveyshyötyjä, mutta että optimaalisten tulosten saavuttamiseksi tulee säännöllisesti toteuttaa kumpaakin harjoittelumuotoa. Voimaharjoittelulla lisätään lihasmassaa ja voimaa, kestävyysharjoittelulla parannetaan sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä kestävyyssuorituskykyä. Nopea vilkaisu nykypäivän kuntosaleihin ja bokseihin paljastaakin ilahduttavasti useimpien treenaajien harjoittavan monipuolisesti kumpaakin liikuntamuotoa. Myös useiden eri urheilulajien edustajat tarvitsevat sekä hyvää voima- että kestävyyssuorituskykyä menestyäkseen lajissaan.Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen ei kuitenkaan ole kovinkaan helppo tehtävä, mikäli sen haluaa toteuttaa optimaalisesti. Näiden kahden harjoitusmuotojen aikaansaamat muutokset kehossa ovat hyvin erilaisia ja osittain jopa päinvastaisia. Näin ollen keho saattaa tuntea sitä revittävän kahteen eri suuntaan, kun toteutetaan rinnakkain kummankin kuntoilumuodon erillistä harjoitusohjelmaa.Samalla kun moni treenaaja on vankasti muodostanut mielipiteensä siitä, miten harjoittelu tulisi toteuttaa, huhkivat liikuntatieteilijät pallon jokaisella mantereella selvittääkseen mikä oikeasti toimii ja mikä ei. Tutkimuksia on 1980-luvulta lähtien toteutettu useita satoja ja pulmaa on lähestytty useasta eri näkökulmasta.Aiheesta riittää asiaa monipäiväiseksi tapahtumaksi asti, minkä vuoksi Jyväskylän Yliopiston Liikuntabiologian laitos onkin päättänyt järjestää tänä vuonna teemaa koskevan kansainvälisen Symposiumin 23.–25. syyskuuta.Kansainvälisesti tunnetut tutkijat, eri urheilulajien edustajat, tohtorikoulutettavat, valmentajat ym. liikunta-alan ammattilaiset eri puolilta maailmaa kokoontuvat kuuntelemaan ja keskustelemaan voima- ja kestävyysharjoittelun uusimmista tutkimuslöydöksistä ja niiden merkityksestä fyysiselle kunnolle, suorituskyvylle ja terveydelle.Kansainvälisen tason valmentajista tietoa ovat jakamassa mm. Suomen ampumahiihtoliiton päävalmentaja Marko Laaksonen sekä pituushyppääjä / seitsenottelija Ksenija Baltan valmentaja Andrei Nazarov. Koska voima- ja kestävyysharjoittelun optimaalisesta yhdistämisestä liikkuu valitettavan paljon harhatietoa, on tapahtuma erityisen arvokas valmentajien lisäksi myös kuntoilijoille sekä kaikille muille, jotka haluavat oppia uutta.
Harhaluuloja voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämisestä – tiesitkö nämä?
Symposiumin teeman alle mahtuu kaikkea keskushermostosta rasvakudokseen ja kuntoilusta yleisurheilun kautta alppihiihtoon. Pientä esimakua tapahtuman oppimateriaalista voi saada pähkäilemällä seuraavia yhdistelmäharjoitteluun liittyviä harhaluuloja.
"Lihasmassan kartuttaminen on mahdotonta"
Ei itse asiassa ole, eikä välttämättä edes hankalaa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet niin vanhusten kuin kuntoilijoidenkin lihasmassan määrän kääntyneen nousuun, vaikka voimaharjoittelun rinnalla on toteutettu myös kestävyysharjoittelua. Kestävyysharjoittelun muoto saattaa kuitenkin vaikuttaa lopputulokseen ratkaisevasti.
"Voimatasojen nousun voi unohtaa"
Maksimivoiman lisääminen ei ole mikään mahdottomuus, vaikka voimaharjoitteluohjelman ohella treenataan myös kestävyyttä. Treenaajan tulee kuitenkin olla tarkkana, sillä liian suuri harjoitusmäärä voi haitata maksimivoimatasojen nousua. Myös nopeusvoiman kehittyminen saattaa tyssätä, mikäli harjoittelua ei ole ohjelmoitu oikein!
"Kestävyysurheilijalle voimaharjoittelu on silkkaa ajanhukkaa"
Tämä harmillinen myytti elää sitkeästi, vaikka kestävyyslajeja harrastavan tulisi ehdottomasti sisällyttää treenilukujärjestykseensä myös voimaharjoittelua! Voimaharjoittelun kautta keskushermostoon kohdistuvien suotuisten muutosten kautta voidaan parantaa mm. kestävyyssuorituksen taloudellisuutta. Kuntopiiri on kuitenkin tähän tarkoitukseen huono valinta, sillä suotuisimmat vaikutukset saadaan latomalla raskaat painot tankoon ja jaksottamalla harjoittelu oikein.
"Kuntoilija, älä missään nimessä tee voima- ja kestävyysharjoituksia samassa treenissä!"
Itse asiassa, tee vaan! Lihasmassan, maksimivoiman ja kestävyyssuorituskyvyn kehityksen kannalta voit viikkoa kohden tehdä joko tehdä kaksi kumpaakin harjoitusta (kaikki eri päivinä) tai vaihtoehtoisesti nivoa ne yhteen kahdeksi tuplaharjoitukseksi, joissa kummassakin on sekä voima- että kestävyysosio peräjälkeen. Näiden harjoittelumuotojen vaikutuksista (ja mahdollisista eroista) kehonkoostumukseen löytyy kuitenkin melko vähän tietoa – toistaiseksi.
"Mutta älä nyt ainakaan tee kestävyystreeniä ennen voimaharjoitusta, mikäli voimasuorituskykysi on sinulle kallis!"
Tai, äh, tee vaan! Kuntoilijoilla – miehillä tai naisilla – ei pääpiirteittäin ole hätäpäivää suoritusjärjestyksen kanssa, oli se sitten kumpi tahansa. Harjoitusjärjestyksen voi siis valita mielensä mukaan, mikäli kunnonkohotus on tähtäimessä. Pitkällä, yli puolen vuoden tähtäimellä voi kuitenkin olla, ettei hermosto ole täysin tyytyväinen, jos voimaharjoitusta aina edeltää kestävyysharjoitus.Yllä oleviin treenipähkinöihin sekä useaan muuhun asiaan on tarjolla seikkaperäisempiä vastauksia ja ratkaisuja syyskuussa Jyväskylässä. Liikuntabiologian laitos toivoo runsasta osanottoa niin valmentaja- kuin harjoittelijapuoleltakin!
Lue lisää
Artikkelin kirjoittaja on tohtorikoulutettava Daniela Eklund Jyväskylän Yliopiston Liikuntabiologian laitokselta, joka on puhumassa symposiumissa torstaina iltapäivästä. Eklund tutkii kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistämistä. Päivitys 24.8. Andreas Schlumberger on perunut osallistumisensa tapahtumaan.