Alkuperäinen teksti löytyy Athletican blogista.Volyymi, tuo urheiluharjoittelun elämän virta, joka sopivasti liplatelleessaan tuo mukanaan kehitystä, kuivuessaan hävittää kehityksen ja yli tulviessaan tuo mukanaan ylirasitustilat ja rasitusvammat. Yksilölle optimaaliseen harjoitteluvolyymiin vaikuttavat harjoitustausta, tämänhetkinen tulostaso, perimä, syömisen sekä unen määrä ja laatu ja ylipäätänsä elämäntilateen kokonaiskuormittavuus ja kokonaispalauttavuus. Tässä tekstissä käydään läpi yleisiä suuntaviivoja optimivolyymille maksimivoiman hankinnassa tutkimustietoa ja käytännön voimavalmennuskokemusta yhdistellen.

”Volyymi noudattelee käänteisen U:n muotoista käyrää, jossa liian vähäinen volyymi ei kehitä, sopiva volyymi kehittää ja liiallinen volyymi johtaa ylikuormitusoireisiin.”

Aloittelija, keskitasoinen ja kokenut

Aloittelija kehittyy jopa tekemällä vain yhden kovan sarjan per lihasryhmä viikossa, mutta optimaalinen kehitys vaatii useampaa sarjaa viikossa per lihasryhmä. Mitä pidemmälle ominaisuuden kehittämisessä mennään, sitä suurempaa treenistimulusta ominaisuus vaati kehittyäkseen. Volyymi on kuitenkin vain yksi treenistimuluksen päätyökaluista. Toinen on intensiteetti, ja intensiteetti ja volyymi eivät voi olla yhtä aikaa tapissaan pitkiä aikoja ilman ylikuormitusoireita. Joka tapauksessa kokeneen treenaajaan tulee kehittyäkseen treenata enemmän kuin aloittelijan ja lajin huipun täytyy keskimäärin treenata kehittyäkseen enemmän kuin keskikovatasoisen lajin harrastajan. Volyymi noudattelee käänteisen U:n muotoista käyrää, jossa liian vähäinen volyymi ei kehitä, sopiva volyymi kehittää ja liiallinen volyymi johtaa ylikuormitusoireisiin.

Sarjapituus vaikuttaa volyymiin

Jos tavoitteena on saada viikossa lihasryhmää kohti vaikkapa 100 toistoa työsarjoja tekemällä täyteen, niin on hyvin erilaista saada toistomäärä täyteen 6-12 toiston hypertrofisilla sarjoilla, 3-6 toiston hermostollishypertrofisilla sarjoilla ja 1-3 toiston hermostollisen maksimivoiman sarjoilla.Esimerkiksi kymmenen kymppiä tuo 100 toistoa täyteen viikossa ja esimerkiksi kahdesti viikossa 5x10 sivuttaissuuntaisen punnertamisen variaatioita on helposti tehtävissä salilla. 20 viiden toiston sarjaa on jo kovempi homma, mutta esimerkiksi neljästi viikkoon 5x5 tyylinen treenikokonaisuus on tehtävissä kovan työkapasiteetin omaavalla maksimivoimalajin huippu-urheilijalla. Mutta esimerkiksi 50 kahden toiston sarjaa on jo monelle tekemätön paikka ajankäytöllisesti. Se meinaisi pelkästään yhdelle liikesuunnalle esimerkiksi viidesti viikossa 10x2 tyylisen treenikokonaisuuden, joista jo yhteen treeniin 3-5 minuutin palautuksilla verryttelyineen menee noin tunti aikaa. Onneksi eripituisia sarjoja voi yhdistää samassakin treenissä!Riittävä kokonaisvolyymi on merkittävä tekijä ajamaan lihaskasvua. Ilman pidempien sarjojen käyttöä on todella vaikeaa saada lihasmassan kannalta optimaalista volyymia aikaan. Niinpä absoluuttisen voiman hankkijalla pitäisi olla lähes aina harjoitusohjelmassa 3-8 toiston sarjoja 1-3 toiston sarjojakin painottavilla kausilla.

”Kehittymisen ja palautumiskapasiteetin kannalta optimaalinen kokonaisvolyymi saadaankin usein aikaan yhdistelemällä isompia pääliikkeitä ja pienempiä tukiliikkeitä.”

Isojen liikkeiden, keskisuurten liikkeiden ja pienten liikkeiden erilainen kokonaiskuormittavuus

On ihan eri asia koko kehon kuormittamisen kannalta, tuleeko esimerkiksi takareisille 60 toistoa kahden jalan maastavedoista, yhden jalan maastavedosta vai polven koukistuksista istuen. Isot liikkeet kuormittavat päävaikuttajalihasten hermolihasjärjestelmän lisäksi todella paljon liikettä tukevia lihaksia sekä tuki- ja sidekudoksia. Kova isojen moninivelliikkeiden treeni järkyttää myös hormonaalisen ja autonomisen hermoston säätelyjärjestelmää aivan eri tasolla kuin pienemmät liikkeet. Lisäksi isojen liikkeiden psyykkinen kuormittavuus on aivan eri luokkaa kuin pienempien. Keskisuurissa liikkeissä kokonaisvaikutus kehoon on suurempi kuin pienissä liikkeissä, mutta pienempi kuin suurimmissa. Pienet yksinivelliikkeet kuormittavat pääasiassa vain tiettyä osaa hermolihasjärjestelmästä. Kehittymisen ja palautumiskapasiteetin kannalta optimaalinen kokonaisvolyymi saadaankin usein aikaan yhdistelemällä isompia pääliikkeitä ja pienempiä tukiliikkeitä.

Frekvenssin ja volyymin tasapainolauta

Jos esimerkiksi 24 sarjan volyymimälli tietylle liikesuunnalle / lihasryhmälle jaetaan 2-4 treeniin viikossa, niin on kokonaisuus todella erinäköinen:2 treeniä viikossa: 12 sarjaa per treeni3 treeniä viikossa: 8 sarjaa per treeni4 treeniä viikossa: 6 sarjaa per treeniTämä frekvenssi ja volyymin välinen suhde on syytä pitää mielessä frekvenssimanipulaatioita tehdessä. Yhtäkkiä volyymia ei kannata kasvattaa paljoa, koska kehittävä volyymiprogressio riittää ja toisaalta liiallinen yhtäkkinen volyymin kasvu altistaa rasitusvammoille ja ylirasitustilalle. Semmoinen 3-20 toistoa volyymia lisää viikossa on volyymiprogressiota rakennettaessa hyvä nyrkkisääntö:

Esimerkki:

Viikko 1: Lihasryhmä 2x viikossa 40 toistoa kerrallaan = 80 toistoa viikossaViikko 2: Lihasryhmä 2x viikossa 44 toistoa kerrallaan = 88 toistoa viikossaViikko 3: Lihasryhmä 2x viikossa 46 toistoa kerrallaan = 92 toistoa viikossaViikko 4: Kevennys = 50-60 toistoa jaettuna 1 tai 2 harjoituskerralleViikko 5: Lihasryhmä 3x viikossa 30 toistoa kerrallaan = 90 toistoa viikossaViikko 6: Lihasryhmä 3x viikossa 33 toistoa kerrallaan = 99 toistoa viikossaViikko 7: Lihasryhmä 4x viikossa 27 toistoa kerrallaan = 108 toistoa viikossa

Karkeita suosituksia eritasoisille voimailijoille volyymihaarukaksi kovilla treeniviikoilla

Aloittelija: 6-12 sarjaa viikossa per lihasryhmä: 40-100 toistoa viikossa per lihasryhmä 6-12 toiston sarjoillaKeskitasoinen: 10-20 sarjaa viikossa per lihasryhmä: 60-120 toistoa viikossa per lihasryhmä 1-10 toiston sarjoillaKokenut: 10-30 sarjaa viikossa per lihasryhmä: 60-200 toistoa viikossa per lihasryhmä 1-8 toiston sarjoilla

”Priorisointi tarkoittaa sitä, että keskitytään kehittämään muutamaa juttua ja ylläpitämään muita.”

Priorisointi kokeneiden harjoittelijoiden yhtenä työkaluna ohjelmoinnissa

Kuten yltä voi nähdä niin kokeneella optimivolyymit tietyn lihasryhmän / liikesuunnan kehittämiselle ovat melko korkeita. Kokeneellakin treenaajalla on kuitenkin rajallinen palautumiskapasiteetti, olipa työkapasiteetti treenattu kuinka hyväksi tahansa. Niinpä kokeneilla yksilöillä, joiden tavoitteena on koko kropan voimatasojen kehittäminen, astuu priorisointi tärkeäksi työkaluksi jossain vaiheessa voimailu-uraa periodisaation rakentamisessa. Priorisointi tarkoittaa sitä, että keskitytään kehittämään muutamaa juttua ja ylläpitämään muita. Noin kolmasosa kehittävän harjoittelun volyymista riittää ylläpitoon. Koko kroppaan voimaa hankkiva kokenut treenaaja voi jaotella treeniään esimerkiksi näin:Ensin jakso, jolla kehitetään yläkropan alaspäin vetoa, yläkropan ylöspäin punnertamista ja kyykkyä sekä ylläpidetään yläkropan sivusuuntaista vetoa, yläkropan sivusuuntaista punnertamista ja maastavetoa. Sitten jakso, jolla kehitetään yläkropan sivusuuntaista vetoa, yläkropan sivusuuntaista punnertamista ja maastavetoa sekä ylläpidetään yläkropan alaspäin vetoa, yläkropan ylöspäin punnertamista ja kyykkyä. Priorisoimalla kokenutkin nostaja saa kehityskohteelle riittävän treenivolyymin ja kropalle kokonaistreenivolyymia vastaavan riittävän palautumisen. Hurjimmillaan priorisointi voi mennä siihen, että kerrallaan kehitetään vain yhtä liikesuuntaa tai lihasryhmää. Harvalla on kuitenkaan tarvetta mennä tässäkään asiassa ääripäähän.

Volyymiprogressio

Intensiteetti- ja volyymiprogressio ovat voimanhankkijan tärkeimmät päätyökalut. Fiksu volyymiprogressio rakentuu kehittävän harjoittelumäärän alarajoilta siedettävän harjoittelumäärän ylärajoille. Yllä olevia karkeita ohjeita noudattaen esimerkiksi keskitasoisen voimailijan volyymiprogressiopainotteinen kolmen kuukauden harjoittelukausi voisi edetä 60 toiston viikkovolyymista per lihasryhmä 120 toistoon viikossa per lihasryhmä. Volyymin tuplaus kolmessa kuukaudessa voi kuulostaa paljolta, mutta esimerkiksi tämän esimerkin volyymin kasvu 12 viikon jaksolla on keskimäärin vain 5 toistoa viikossa.

Volyymin lasku lineaarista periodisaatiota mukaillen

Huippukorkean intensiteetin ja volyymin ylläpitäminen yhtä aikaa ei ole mahdollista. Niinpä myös volyymin matillinen laskeminen on tärkeä työkalu osalla intensiteettiprogressiota painottavista harjoituskausista. Esimerkiksi kokeneen voimailijan volyymin laskeminen 130 toistosta viikossa per lihasryhmä 72 toistoon viikossa per lihasryhmä intensiteetin kiristyessä voi näyttää vaikkapa tältä – jakson alussa sarjoihin jää 2-3 toistoa varastoon ja kunkin jakson lopussa ennen kevennystä kunkin sarjakokonaisuuden viimeinen sarja on tiukka:Jakso 1 – 1 kk: 6-8 toiston sarjoja painottaen, lihasryhmä 3x viikossa: Pääliike 3x6 ja tukiliike 3x8 + kerran viikkoon lyhyt maksimivoimaosio 4x1 = yhteensä 130 toistoa viikossaJakso 2 – 2 kk: 4-6 toiston sarjoja painottaen, lihasryhmä 3x viikossa: Pääliike 3x4 ja tukiliike 3x6 = yhteensä 90 toistoa viikossaJakso 3 – 3 kk: pääliikkeet 1-3 toiston sarjoja ja tukiliikkeet 3-6 toiston sarjoja painottaen, lihasryhmä 3x viikossa: Pääliike 7x2 ja tukiliike 2x5 = yhteensä 72 toistoa.Tämä oli lyhyt katsaus volyymiin voimaharjoittelussa ja erilaisia toimivia jaksotusmalleja on lukemattomia. Tässä tekstissä ideana oli tarkastella isoja linjoja volyymista, joka on intensiteetin kaverina se toinen merkittävä iso tukipilari voiman rakentamisessa.