Tässä artikkelisarjan toisessa osassa tutustumme viime vuosina suomalaisissakin tiedotusvälineissä käytyyn kilpirauhaskiistaan ja fitness-buumiin.Edellisessä osassa kävimme läpi kilpirauhasen toimintaa, kilpirauhashormoneita, vajaatoiminnan diagnostiikkaa ja ruokavaliota. Tässä osassa tutustumme tiedotusvälineissä käytyyn ”kilpirauhaskiistaan” ja sen taustoihin sekä fitness-buumiin.Ennen kilpirauhaslääkityksen aloittamista Milla Hurri kärsi jatkuvasta väsymyksestä. Nuoren naisen arki oli muuttunut ponnisteluksi. Iltapäivisin hän oli jo valmis käymään yöpuulle.Kun työterveyslääkäri huomautti kohonneesta kolesterolista, ei Milla ollut uskoa kuulemaansa. Hän painottaa syövänsä terveellisesti ja liikkuvansa säännöllisesti. Ammatiltaan hän on personal trainer ja ravintovalmentaja. ”En todellakaan syö pikaruokaa”, Milla korostaa.Syy kolesteroliin löytyi kilpirauhasarvoista: TSH-arvo oli koholla, mikä välillisesti nostaa kolesterolia. Se on merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta.Sairaus oli Millalle jo entuudestaan tuttu. Hänen siskonsa ja siskon tytär sairastavat sitä. Myös siskolla kolesteroli oli hoitamattomana hälyttävän korkealla, Milla muistelee.Kun lääkitys aloitettiin marraskuussa 2013, kaikki muuttui. ”Olin heti kuin uusi ihminen”, Milla kertoo. ”Se oli niin pelastus!”Personal trainerin olisi Millan mukaan hyvä tietää ainakin perusasiat kilpirauhasen vajaatoiminnasta, etenkin jos asiakkaana on kilpirauhaspotilas. Vajaatoiminta vaikuttaa myös treenaamiseen, palautumiseen ja ruokavalioon. Samaa mieltä on lääkäri Vilho Ahola, joka hoitaa päivittäin vastaanotollaan hyvin monenlaisia kilpirauhaspotilaita. Aholan mukaan personal trainerin olisi hyvä varmistaa vajaatoimintaa sairastavalta asiakkaalta, että tämän kilpirauhaslääkitys on ajan tasalla.”Moni käyttää samaa lääkeannosta vuodesta toiseen, eikä välttämättä käy kontrolleissa”, Ahola sanoo. Kilpirauhasarvot saattavat olla lievän vajaatoiminnan puolella ilman, että henkilö itse tiedostaa sitä.”Kilpirauhaspotilasta on helpompi ja turvallisempi treenauttaa, kun lääkitys on kunnossa.”

Kuuma peruna

Kilpirauhasen vajaatoiminta on tänä päivänä kuuma peruna. Facebookin kilpirauhasryhmissä käydään vilkasta keskustelua aiheesta. Ihmiset jakavat omia kokemuksiaan, suosittelevat lääkäreitä ja erilaisia ravintolisiä sekä ottavat kantaa niin sanottuun kilpirauhaskiistaan.Kommenteista välittyy usein tyytymättömyys: potilas on kokenut, ettei hoitava lääkäri ole huomioinut häntä riittävästi tai ettei hänen oiretaan ole otettu vakavasti.Vaikka Milla Hurrin tapaus on kuin oppikirjaesimerkki, hänen kokemuksensa mukaan monet lääkärit tuijottavat liikaa vain viitearvoja, eikä lääkitystä ehkä kokeilla riittävän rohkeasti.Suomen Kilpirauhasliitto ry:n toiminnanjohtaja Asta Tirronen toteaa, että vajaatoiminnan hoidon laadussa on isoja eroja.”On terveyskeskus- ja työterveyslääkäreitä, jotka tutkivat alusta asti huolellisesti ja perehtyvät kokonaistilanteeseen. Alkuohjaus ja seuranta toimivat. Toisessa ääripäässä ovat potilaat, jotka saavat tiedon vajaatoiminnastaan puhelimitse. Lääkäriä ei tavata ja seuranta jatkuu etänä.”Tirrosen mukaan lääkeannosta ei välttämättä säädetä potilaan kohdalla yksilöllisesti, vaan tuijotetaan viitearvoissa olevia laboratorioarvoja, jolloin potilas jää lääkityksestä huolimatta vajaatoimintaiseksi.”Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointia ja hoitoa on pidetty helppona, mitä se usein saattaa ollakin. Tämä asenne on johtanut siihen, että ei välttämättä tunnisteta niitä tilanteita, joissa diagnosointi ja hoitotasapainon saavuttaminen vaatii tarkempaa potilaan kokonaistilanteeseen paneutumista ja lisätutkimuksia”, Tirronen arvioi.Toisaalta, ei tilanne ole helppo lääkäreillekään, Milla Hurri tuumii. Kilpirauhasen vajaatoiminnasta on tullut eräänlainen muotisairaus, kun siitä on alettu puhua enemmän. Varsin kirjavatkin oireet saatetaan laittaa kilpirauhasen piikkiin ilman, että todennäköisempiä syitä on suljettu ensin pois.Tämä näkyy osaltaan sosiaalisen median kilpirauhasryhmissä. Jotkut näyttävät jo valmiiksi päättäneen, että sairastavat vajaatoimintaa, vaikka sitä ei ole diagnosoitu, ”vielä”.Tilannetta ei helpota sekään, että erilaisia vippaskonsteja, vaihtoehtohoitoja ja jopa käärmeöljykauppiaita on ilmestynyt markkinoille. Usein lääkärin ajasta liian suuri osuus menee potilaiden kanssa väittelyyn ja erilaisten nettijuttujen kumoamiseen.”Potilaat ovat hämmennyksissä, etenkin vastasairastuneet. Sosiaalisessa mediassa he voivat saada jo kättelyssä sen kuvan, että tyroksiinikorvaushoidolla ei voi voida hyvin ja ylipäätään odotetaan olon korjaantuvan pikaisesti”, Asta Tirronen sanoo.

Wilsonin oireyhtymä, rT3-dominanssi

Tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on viime vuosina puhuttu niin sanotusta Wilsonin oireyhtymästä, joka tunnetaan myös nimellä rT3-dominanssi tai rT3-oireyhtymä.Sen oireiksi luetaan muun muassa väsymys, hikoilun lisääntyminen tai väheneminen, ihon kuivuus, laihduttamisvaikeudet sekä kuukautishäiriöt, mutta myös monet muut selittämättömät oireet –  erään lääkärin mukaan jopa korvien tinnitus.Wilsonin oireyhtymän sanotaan johtuvan siitä, että tyroksiinista eli T4-hormonista muodostuu liikaa niin kutsuttua käänteistrijodityroniinia (rT3).Väitetään, että rT3 tukkii solujen kilpirauhasreseptorit ja estää biologisesti aktiivista trijodityroniinia (T3) toimimasta. Tähän vedoten jotkut lääkärit ovat tarjonneet potilailleen rT3-määrityksiä ja T3-lääkitystä.Endokrinologit eivät Wilsonin oireyhtymää tunnusta. Yksi heistä on professori Matti Välimäki, joka on toiminut aiemmin ylilääkärinä HYKS:issä, Meilahden sairaalan endokrinologian kliniikalla. Välimäen mukaan Wilsonin oireyhtymä ei ole sairaus lainkaan.”Se on nettiin tuotettu kuvitelma oireyhtymästä, kymmenien ellei satojen oireiden luettelo, josta jokainen potilas löytää itsensä. Mitään tieteellistä tutkimusta tämän oireyhtymän taakse ei ole löydettävissä. Sitä ei ole olemassa”, Välimäki painotti Ylelle viime vuonna.Wilsonin oireyhtymä on nimetty sen keksijän, amerikkalaisen lääkärin, E. Denis Wilsonin mukaan. Wilson toimi lääkärinä Floridassa 90-luvun taitteeseen saakka, kunnes joutui vaikeuksiin: eräs hänen potilaistaan kuoli T3-lääkkeen yliannostuksen seurauksena. Potilaan tytär vei asian oikeuteen.Korvausvaatimuksesta päästiin sopuun, mutta Floridan lääketieteen lautakunta hyllytti Wilsonin lääkäriluvan. Luvan palauttamisen ehdoksi määrättiin psykologiset testit sekä täydentäviä lääketieteen opintoja.Wilson ei koskaan palannut lääkärin ammattiin. Nykyään hän johtaa Wilson’s Syndrome -säätiötä, joka myy kilpirauhasen hoitoon tarkoitettuja ravintolisiä sekä tiedottaa oireyhtymästä lääkäreitä ja potilaita.Lääkäri Vilho Aholan mukaan Wilsonin oireyhtymän aukkojen täydentäminen vaatii runsaasti mielikuvitusta, sillä hypoteesi nojaa yksittäisiin solutason tutkimuksiin.”Ei kukaan voi pokkana väittää että tämä asia menee varmasti juuri näin. Erikoisia ja epätyypillisiä tapauksia toki löytyy mutta se on eri asia kuin tämä hypoteesi”, Ahola sanoo.Yhdysvaltain kilpirauhasliitto on vuonna 2005 käynyt läpi Wilsonin oireyhtymää koskevan tieteellisen aineiston, eikä löytänyt sen olemassa olosta vakuuttavia todisteita.Onkin voitu kokeellisesti osoittaa, että rT3 ei suurinakaan pitoisuuksina estä kilpirauhashormonien toimintaa soluissa.Suomen endokrinologiyhdystyksen mukaan rT3-määritykselle ei ole kliiniseen käyttöön perustuvaa tarvetta. Yhdistyksen kanta on, että T3-monoterapiaa eli T3-hormonia yksinään ei pidä käyttää vajaatoiminnan hoitoon, koska hoito johtaa helposti T3-myrkytykseen.Yhdysvaltain kilpirauhasliiton selvityksen mukaan T3-monoterapia ei ole lumelääkettä tehokkaampi potilailla, joilla on Wilsonin oireyhtymää kuvaavia oireita mutta normaalit kilpirauhasarvot.Endokrinologien linjanveto on saanut aikaan kalabaliikkia sosiaalisessa mediassa. Asta Tirronen kertoo, että myös Suomen Kilpirauhasliitto on saanut runsaasti kritiikkiä siitä, että se ei ole lähtenyt ajamaan virallisten hoitolinjojen vastaisia hoitoja.”Yhdistelmähoito sekoitetaan tahallisesti tai tahattomasti T3-monoterapiaan, jolloin yleinen käsitys hoidoista sekoittuu ja oletetaan, että T3-lääkitys oltaisiin kieltämässä kokonaan”, Tirronen sanoo.Näin ei kuitenkaan ole. Suomalaiset kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitokäytännöt eivät merkittävästi poikkea muiden EU-maiden tai Yhdysvaltojen hoitokäytännöistä. Yhdistelmähoitoa voidaan kokeilla siihen erityisesti perehtyneen lääkärin seurannassa, mutta yksin T3-lääkettä ei suositella.Suomessa kilpirauhaskiista on edennyt siihen pisteeseen, että joidenkin lääkäreiden toimintaan on jouduttu puuttumaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on tähän mennessä rajoittanut kahden lääkärin oikeutta hoitaa kilpirauhaspotilaita sekä antanut kahdelle varoituksen.Valviran mukaan lääkäreiden saamat kiellot eivät perustu siihen, että he ovat määränneet potilailleen T3-lääkettä, vaan hoidon kokonaislaatuun ja turvallisuuteen.

Fitness-buumi puhuttaa

Fitness-lajien kasvava suosio on herättänyt keskustelua myös niiden terveysvaikutuksista, etenkin kilpirauhasen kannalta. Puheen aiheena ovat tyypillisesti kisadieetit, joilla kilpailija pyrkii polttamaan mahdollisimman paljon rasvaa kehosta.Vaikka keskustelu aiheesta on jäänyt kilpirauhaskiistan jalkoihin, on se liikunta-alan ammattilaisen näkökulmasta keskeinen.On aivan tavallista, että fitness-kilpailija viettää yhtäjaksoisesti useita kuukausia negatiivisessa energiatasapainossa ilman, että laihduttamiselle olisi terveydellistä perustetta.On kauan tiedetty, että aliravitsemus ja yhtäjaksoinen paastoaminen heikentävät kilpirauhashormonien toimintaa. Tämä perustuu ainakin siihen, että tyroksiinin dejodinaatio T3:ksi vähenee.Mutta voiko kisadieetti altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle?Viime vuonna International Journal of Sports Physiology and Performance -lehdessä ilmestyneessä tapausselosteessa tutkijat seurasivat miespuolisen kehonrakentajan valmistautumista kilpailuun sekä palautumista siitä, yhteensä vuoden ajan.Kisadieetin edetessä kilpirauhashormonien, T3:n ja T4:n, pitoisuudet notkahtivat selvästi, mutta lähtivät jälleen nousuun, kun dieetti oli ohi, saavuttamatta kuitenkaan lähtötasoa.Tällä hetkellä aihetta koskeva tieteellinen näyttö rajoittuu tämän tyyppisiin tapauskertomuksiin ja vain miespuolisiin kehonrakentajiin, lääkäri Vilho Ahola harmittelee.”Mielenkiintoista olisi nähdä, mitä naisten elimistössä tapahtuu – he ovat miehiä alttiimpia kilpirauhasongelmille sekä matalan rasvaprosentin aiheuttamille häiriöille.”Vaikka tieteellinen näyttö puuttuu, on lääkärillä asiasta käytännön kokemusta: fitness-kilpailijoita on päätynyt myös Aholan vastaanotolle.Moni toipuu dieetistä hyvin, mutta joillakin ilmenee kilpirauhasongelmia. Heillä on lähes aina taustallaan karppaustyylinen, hiilihydraatteja rajoittava ruokavalio, Ahola huomauttaa.Ravitsemusterapeutti ja Trainer4You-kouluttaja Petra Rautakallio tuntee fitness-lajit ja niiden riskit. Rautakallio on kisannut fitness-lajeissa vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2010 hän tuli SM-hopealle.”Dieetti tulisi aloittaa maltillisesti, pienellä energiavajeella, niin ettei kaloreita tarvitse viedä dieetin lopussakaan aivan alas”, Rautakallio neuvoo. Vähähiilihydraattisen ruokavalioon hän suhtautuu hetkellisenä ”tehokeinona”.”Kisadieettiä suunniteltaessa tulisi henkilöllä olla jo pohjaa harjoittelusta sekä hyvä, monipuolinen ruokavalio, josta tulee riittävästi energiaa. Missään nimessä ’kaikki mulle heti tänne nyt’ -mentaliteetti ei kuulu lajiin”, Rautakallio painottaa.Suurin huolenaihe fitness-buumissa lienee kisalavoille suinpäin säntäävät. Moni ei ehkä tiedosta, että useimmilla fitness-kilpailijoilla on taustallaan vuosien harjoittelukokemus.Toisaalta epäpätevä valmentaja voi olla kenelle tahansa terveysriski, Rautakallio huomauttaa. Niitäkin tapauksia löytyy, jossa valmentaja on laittanut kilpailijan alle tuhannen kilokalorin kitudieetille, ja siihen kohtuuton määrä kestävyysliikuntaa päälle.Jotkut aloittelijat saattavat myös ottaa mallia suoraan hormonivalmisteita käyttäviltä kehonrakentajilta, mikä voi johtaa ongelmiin.”Ammattibodarin ja mattimeikäläisen elimistö toimii aivan eri pelisäännöillä”, Vilho Ahola muistuttaa. Kehonrakentajien rankat dieetit ja ”bulkkaukset”, jossa kehonpainoa nostetaan ylensyömällä, voivat olla terveydelle haitaksi. Ongelmien välttämiseksi Ahola kehottaa tekemään maltillisia muutoksia.Lääkärin mukaan fitness-kilpailijan voisi olla hyvä tarkastuttaa kilpirauhasarvot ennen kisadieetille ryhtymistä. Piilevä vajaatoiminta voi äityä pahaksi dieetillä, eikä se ole mukava yllätys.