Kun Harri oli ala-asteikäinen, hänellä oli kaksi vaihtoehtoista unelma-ammattia. Toinen niistä oli liikunnanopettaja ja toinen upseeri. Fysiikkavalmentajan urahaaveet astuivat kehiin vasta myöhemmin. Tänä päivänä liikunnan lehtorina Oulun Merikosken yläasteella päivätyötään tekevä mies on sotilasarvoltaan kapteeni, joka valmentaa Kärppäjunioreita sekä lahjakkaita urheilijoita fyysisellä puolella. Personal trainer –koulutuksesta Harri kokee saaneensa osaamista niin opettajan, valmentajan kuin upseerinkin roolissa toimimiseen.

Motorisesti taitava lapsi

Liikuntakärpänen puraisi Harria jo pienenä poikana. Hän omaksui uudet lajit ja temput nopeasti. Kun on hyvä jossain, on tekeminen mukavaa, luontevaa ja kannustavaa. ”Opin uusia taitoja pelkästään visuaalisesti liikkeen näkemällä”, Harri kertoo. ”Ehkä se, että keho on hallussa, kuten telinevoimistelussa täytyy olla, helpottaa uusien taitojen oppimista sekä välineiden kesyttämistä”, hän pohtii uusien liikemallien omaksumista.Lapsuudessaan Harri harrasti ja kokeili lajia kuin lajia. Ensimmäinen organisoituun seuratoimintaan osallistuminen kolahti kerralla. Laji oli telinevoimistelu, joka vei liikunnallisen pojan mennessään. Kaiken kaikkiaan Harri voimisteli 13 vuotta Suomen maajoukkuetasolla ja voitti muun muassa noin 30 SM –mitalia rakastamassaan lajissa.

Huippu-urheilija

Vakavammaksi telinevoimistelu muuttui kuitenkin vasta lukiossa, jonka Harri kävi Oululaisessa Kastellin Urheilulukiossa. ”Treenimäärät kasvoivat 6-7 kerrasta 10-13 kertaan viikossa ja urlussa pääsin elämään todellista urheilijan elämää sekä tutustumaan myös muiden lajien harjoitteluun”, hän muistelee. ”Luokkamme oli poikkeuksellisen kovatasoinen. Joukossa oli kiekkoilijoita, jalkapalloilijoita, uimareita, yleisurheilijoita, tenniksen, nopeuslaskun sekä voimistelun ikäkausihuippuja”, Harri luettelee. ”Vaikka vaatimustaso oli kova ja olimme samalla viivalla kirjoituksissa tavallisen lukion käyneiden kanssa, läpäisimme lukion 3 vuodessa, saman aikaisesti ammattimaisesti omia lajejamme harrastaen”, Harri palaa ajatuksissaan ikimuistoisiin lukiovuosiin.Poikamaajoukkueeseen (U16) Harri nousi jo 13 –vuotiaana ja nuorten maajoukkueeseenkin selvästi alaikäisenä. Uran kovimmat saavutukset osuivat 90-luvun loppupuolelle, kun miesten maajoukkue sijoittui MM-kisoissa rekillä viidenneksi ja Harri voitti henkilökohtaisen Suomen mestaruuden 2-3 vuoden leikkaus- ja kuntoutuskierteen jälkeen. Hänen bravuurejaan olivat telineistä etenkin rekki sekä hevonen.

Upseeri ja rauhanturvaaja

Lukiovuosien jälkeen edessä oli armeija. Harri suhtautui siihen intohimoisesti, sillä upseerin ammatti oli elänyt unelmana jo lapsuudesta saakka. Asepalvelus alkoi varusmiehenä, jatkuen aliupseerikouluun ja sieltä RUK:hon. Harjoitusvapaat pyörivät mukavasti, joten armeija ei juuri harjoittelua haitannut, mutta pedantti nuorimies hoiti senkin kunnialla läpi, vänrikin natsojen arvoisesti. Side puolustusvoimiin on säilynyt tiiviinä, sillä mies on käynyt lamavuosia lukuun ottamatta lähes vuosittain kertaamassa ja saanut kaulukseensa jo kapteenin natsat. Vuoden 2002 Harri vietti Kosovossa rauhanturvaajana, joka vierotti hänet lopullisesti myös kilpaurheilu-urasta. ”Tiesin, että urheilu-uran lopettaminen on vaikeaa, joten päätin ottaa etäisyyttä ja katkaista napanuoran lopullisesti tekemällä jotain ihan muuta. Siihen Kosovon vuosi oli erittäin onnistunut”, hän muistelee etäisyyden ottamista telinevoimistelu-uraan.

Luokan- ja liikunnanopettaja

Armeijan jälkeen edessä olivat opiskeluvuodet. Niitäkään Harri ei mennyt helpoimman kautta. ”Pääsin sekä OLK:ään että Liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, joten kävin ne molemmat rinnakkain. Valmistuinkin ensiksi luokanopettajaksi ja myöhemmin liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta liikuntapedagogiikan puolelta." Harri kertoo. ”Työllistyinkin heti valmistuttuani ja olen saanut toimia liikunnanopettajana niin ala-asteella, yläasteella, lukiossa kuin yliopistossakin”, hän luettelee. ”Lisäksi olen toiminut Kastellin Urheilulukiossa valmentajana, joten perspektiiviä ja kokemusta on kertynyt laajalti”, hän painottaa.

Personal trainer

Vaikka liikuntatieteellinen antoi erinomaisen lajiosaamisen ja tieteellisen perustan, halusi Harri täydentää osaamistaan yksilön valmentamiseen Trainer4You Personal trainer –opintojen avulla. ”Halusin saada lisää osaamista yksilön valmentamiseen, harjoittelun ohjelmointiin ja ravintovalmennukseen”, hän avaa tarkoitusperiään. ”Kokonaisuutena PT –koulutus oli laadukas ja erinomainen kokonaisuus. Se antoi työkaluja niin opettajan, valmentajan, kuin upseerin työhön ja suosittelisinkin sitä kaikille kollegoilleni. Jos ja kun liikunnanopettaminen muuttuu tulevaisuudessa enemmän yksilön aktivoimiseksi ja tukemiseksi, antaa personal trainer –koulutus siihen tarvittavat eväät”, Harri pohdiskelee. ”Tottakai kouluissa on edelleen yhteiset liikuntatunnit, mutta siinä rinnalla kulkee parhaimmillaan oma kehitysohjelma, jota oppilas toteuttaa liikunnanopettajan tukemana. Näin saavutetaan ihan erilaisia tuloksia nykymalliin verrattuna”.

Fysiikkavalmentaja

Kärppäjunioreiden lajivalmennuksen lisäksi Harri toimii lahjakkaan urheilijajoukon fysiikkavalmentajana. Heistä valtaosa on A- ja B –juniori-ikäisiä jääkiekkoilijoita, mutta joukossa on myös jalkapalloilijoita. Yhteiset treenit heidän kanssaan pyörivät kesäajalla, mutta Harri on porukkansa käytettävissä ikään kuin isähahmona myös kauden aikana, pelien pyöriessä.” Tässä yhteydessä nostaisin esille taitovalmentamisen, jonka merkitystä fysiikkavalmennuksessa ei vielä tarpeeksi ymmärretä. Taitovalmentaminen on fysiikkavalmentajalle iso vahvuus, jos hänellä on siihen riittävät valmiudet. Oman laji- ja koulutustaustani katson merkittäväksi tekijäksi laajaan ja kokonaisvaltaiseen fysiikkavalmennukseen. Valitettavasti näin ei aina ole ja nykysuuntaus, jossa kyykyt ja maastavedot ovat nousseet itseisarvoksi fysiikkaharjoittelussa, tuntuu mielestäni monotooniselta, eikä välttämättä edistä lajiedellytysten kehittymistä”, Harri kertoo huolestuneena. ”Oheisharjoittelun tulee olla sitä monipuolisempaa, mitä aikaisemmin lajivalinta täytyy tehdä”, hän painottaa.

Kirjailija

Harri Tapio tietää mistä puhuu. Kokemusta kilpaurheilusta, valmennuksesta, opettajan työstä sekä fysiikkavalmennuksesta on kertynyt jo kolmannesvuosisadan verran. Onpa näkemystä ja osaamista painettu kirjoihin ja kansiinkin. ”Olen saanut olla asiantuntijana kahdessa fysiikkavalmennusta käsittelevässä kirjassa; Nuoren urheilijan fyysinen harjoittelu-kirjassa ja Nuoren kiekkoilijan treenikirjassa, yhdessä Kärppien fysiikkavalmentajan Samppa Jaakolan sekä urheilulukioaikaisen luokkakaverini, silloisen jääkiekkoilijan ja nykyisen personal trainingin uranuurtajan, Riku Aallon kanssa. Nuo kirjat kokoavat hyvin samoihin kansiin oleellisimman tiedon ja näkemyksen monipuolisesta ja kokonaisvaltaisesta fysiikkavalmennuksesta”, Harri painottaa ja suosittelee kirjoja kaikille fysiikkavalmennuksen parissa työskenteleville.

Lue Nuoren kiekkoilijan treenikirja ilmaiseksi Trainer4You tietopankissa e-kirjana!

Teräsmies

Tulevaisuuden haaveikseen Harri mainitsee liikunnanopettajan työn, jossa hän pääsee hyödyntämään koko kapasiteettiaan yksilöllisesti, kunkin oppilaan tavoitteita tukien. ”Se edellyttää opetussuunnitelman jalostumista kohti yksilön kehitystä ja kasvua tukevaa linjaa. Personal trainer –osaaminen on juuri se puuttuva palanen, jolla liikunnanopetusta kehitetään vaikuttavampaan ja kansanterveyttä edistävämpään suuntaan”, Harri lisää.”Lisäksi haluaisin päästä valmentamaan ammattilaisjoukkuetta kaudeksi tai pariksi ulkomaille. Joitain kyselyjä ja tarjouksia on jo tullut, mutta sopiva sauma edellyttää monen palasen loksahtamista kohdalleen eli perheen tarpeiden, virkatyön tai –vapaan sekä palkkauksen ja haasteiden kohtaamista”, hän täydentää. ”Niin ja olisihan se siistiä läpäistä myös täysmatkan triathlon eli Ironman –kilpailu, kun jo puolen kymmentä puolikasta on tullut vetäistyä”, Harri haaveilee. Eivätkä puheet taida jäädä haaveilun tasolle, sillä tämä mies on ollut aina ennenkin sanojensa mittainen – todellinen teräsmies.