Fitnesstrendit pyörivät ympyrää, kuten muotikin, vuosikiertoa hieman varioiden. Eihän Crossfit ollut mikään uusi keksintö. Sillä tavallahan harjoiteltiin jo mahdollisesti ensimmäiselläkin kuntosalilla. Kehonpainoharjoittelua tehtiin jo varmasti ennen kuntosaleja. Suurin osa liikuntatuotteista ja -trendeistä tulevat ja menevät, kuten trendien kuuluukin. Osa tulee takaisin ja suuri osa katoaa mahdollisesti sinne, mistä tulivatkin.Muistatteko, kuinka muutama vuosi sitten Zumbaan oli jonoja ulos asti? Vaikka Zumbaa olisi tarjonnut kuinka paljon tahansa, sitä ei ollut tarpeeksi. Nyt sen tarjoamisen on moni jo lopettanut. Kuka olisi uskonut näin käyvän? Miksi osa lajeista sitten jää pysyväksi? Kuka sen tietää? Miksi Bodypump on yhä maailman suosituimpia liikuntatuotteita? Jokin tarve tuollaiseen harjoittelumuotoon on vuodesta toi-seen. Miksi Step sinnittelee yhä, joskin henkitoreissaan? Miksei Tabata säilyttänyt suosiotaan, vaikka se olisi täydellinen harjoittelumuoto kiireiselle ihmiselle? Ei näihin oikein ole selkeää syytä, ja varmasti siksi voi olla syytä olla varsin varovainen kaikkien uutuuksien kohdalla, varsinkin jos niihin pitää hankkia välineitä. Niillä kun on taipumusta jäädä riesaksi varastojen nurkkiin. Tällä hetkellä on menossa erilaisia liikunta-alan hankkeita ja trendejä, joista poimimme muutamia herättämään ajatuksia:

Yhteistyö julkisten ja yksityisten palvelujen välillä

Ulkoistaminen on kuuma peruna koko terveyssektorilla. Keskustelu ei tule rajoittumaan pelkästään sairauden hoitoon, vaan se laajenee myös terveyden ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn, joissa kuntokeskukset ovat isossa roolissa. Vakuutusyhtiöt rakentavat jo sairaaloita. Ei aikaakaan, kun ne kääntävät katseensa kuntokeskuksiin, koska onhan se vakuutusyhtiön kannalta järkevintä ehkäistä sairauksia ja tapaturmia, ei vain korvata ja korjata niitä.

Kuntoiluvideot ja niiden striimaus

Kaikenlaisten kuntoiluvideoiden tarjoajien määrä nousee kohisten. Jopa osa kuntokeskusketjuista tarjoaa kuntoiluvideoita netissä asiakkailleen, jotka eivät jostakin syystä pääse raahautumaan keskukseen asti hikoilemaan. Netissä itseään myyvät trainerit ja ohjelmat ovat nyt lyöneet läpi myös Suomessa. Tarjontaa on jo ihan tolkuttomasti ja jokainen kynnelle kykenevä haluaa näköjään päästä osingoille. Virtuaalituntitarjonta saattaa olla jo nyt kuntokeskuksen ainoa tapa tarjota ryhmäliikuntaa asiakkailleen. Tuskin video tulee koskaan korvaamaan ihmistä ryhmäliikunnan ohjaamisessa, mutta hyvä vaihtoehto se on lisäpalveluksi. Jos video joskus korvaa elävän ohjaajan, ohjaajien tulee katsoa peiliin.

Teknologia, joka mittaa suoritusta ja analysoi kehon eri toimintoja

Teknologiset mittarit ja apuvälineet odottavat kovaa läpimurtoa, jonka kynnyksellä olemme nyt. Tietysti sykemittarit ovat olleet jo pitkään arkipäivää, mutta varsinainen sykeohjaus kuntoilussa on jo nurkan takana ja joillakin klubeilla jo arkikäytössäkin. Todellinen läpimurto koetaan, kun joku kehittää sirun, joka laitetaan ihon alle ja josta tiedot menevät automaattisesti palvelimille. Kaikenlaisia aktiivisuusmittareita näkyy jo aika monen ranteessa. Yöunia mitataan monilla erilaisilla laitteilla ja antureilla. Data ja kaikenlainen anturien kautta saatu raportointi määrittelee yhä enemmän kuntoilua ja se lienee vain hyvä asia, kunhan siitä ei tule itseisarvo.

Sykeseuranta kuntoilussa – tasaisen sykkeen harjoittelun paluu

HIIT-harjoittelun aika alkaa olla massatuotteena taas ohi ja kuluttajat palaavat peruskestävyysharjoittelun pariin. Syy on varsin looginen; ihminen on peruslaiska. Vaikka kroppa sinällään voisi kestääkin kovatehoiset ja suuret sykevaihtelut omaavat harjoitteet, laiskuus lyö kapulat rattaisiin. HIIT-harjoittelu on mukavaa hetken, varsinkin kun tulee nopeasti tuloksia, mutta se on pitkän päälle varsin kuluttavaa ja ikävää. Siinähän joutuu oikeasti tekemään duunia. On helpompaa ja mukavampaa harjoitella peruskuntoharjoitteita. Toki se voi olla monen kohdalla myös järkevämpää.

Kuntovalmennuksesta terveysvalmennukseen

Tämä trendi on jo nyt havaittavissa yksilövalmennuksessa. Asiakkaat tarvitsevat yhä enemmän apua muuhunkin, kuin voiman, kunnon tai kestävyyden hankintaan. Tämä haastaa valmentajia kouluttautumaan myös muille valmennuksen osa-alueille, kuten ravinto, uni, henkinen tasapaino jne. Valmentajat havahtuvat ennemmin tai myöhemmin – jos aikovat pysyä alalla – että perinteinen kuntosaliohjelma ja -harjoitus ovat vain yksi osa terveysvalmennusta. Personal trainerit kehittävät ja kouluttavat pian itseään terveysvalmentajiksi.

Elämyksestä, ei pelkästään kuntoilusta, tulee normi

Kaikenlainen studiotoiminta lisääntyy ja studioita alkaa ilmestyä klubien sisälle. Yhdysvalloissa on jo jonkin aikaa vuokrattu kuntokeskuksen sisäpyöräilysali ja tuotu sinne täysin uusi sisäpyöräilykokemus ja -elämys, pientä lisämaksua vastaan tietysti. Tästä tulee trendi ja jopa arkipäivää muutaman vuoden sisään. Ryhmäliikuntatunnit kehittyvät elämyksiksi, joissa tärkeää on ääni ja visuaalinen maailma, sen kuntoilusuoritteen lisäksi. Seuraavat sukupolvet saavat mahdollisesti erilaisia visuaalisia ärsykkeitä, kuin mihin me olemme tottuneet.

Palautumisesta tulee yhtä tärkeä kuin kuntoilusta

Palautumiseen ja myös unen laatuun keskitytään enemmän. Tämän mahdollistaa elektroniikan ja erilaisten anturien kehittyminen ja lisääntyminen. Valmentajista tulee valveutuneempia tämän suhteen, koska he pystyvät seuraamaan asiakkaidensa elämää erilaisista portaaleista ja analysoiden muitakin elämän tilanteita, kuin sitä tunnin kuntoiluosiota. Kaikenlainen kuntoilun rytmitys tulee aiempaa tärkeämmäksi, kun sen hyödyt pystytään osoittamaan asiakkaalle ymmärrettävässä muodossa.

Workshopit kuluttajille

Pienet intensiiviryhmät lisääntyvät, koska osa asiakkaista haluaa oppia teknisesti enemmän. Tällaista henkilökohtaista opastusta ei välttämättä pystytä tarjoamaan ryhmäliikuntatunneilla eivätkä välttämättä asiakkaan resurssit kuitenkaan riitä oman valmentajan palkkaamiseen. Nyt ei siis ole kuitenkaan puhe pienryhmäharjoittelusta, vaan nimenomaan esimerkiksi teknisistä workshopeista, joissa opetellaan jonkin lajin tekniikka painojen nostossa, pilateksessa, joogassa, kahvakuulassa, jne.Näistä suuntaviivoista voi jokainen poimia ne, joihin itse uskoo, mikäli haluaa olla mukana trendeissä ja megatrendeissä. Vaikka jokin näyttää nyt olevan in, se ei välttämättä ole sitä enää huomenna. Vaikka tänään näyttäisi, että jostakin tulee in, se ei välttämättä näytä siltä enää huomenna. Aika harva olisi varmaan uskonut, että se kuuluisa Pihtiputaan mummokin tarttuisi joskus kahvakuulaan tai haluaisi kuntosalille reidenloitonnuslaitteen sijaan tankoja ja kiekkoja. Selvää näyttäisi olevan kuitenkin se, että jotkut trendit kulkevat sykleissä. Joskus kannattaa katsoa taakse, nähdäkseen eteen.Jutta Österberg-Hurme ja Sami Hurme jakavat menestyksen ohjeita kaikille yrittäjille kirjassaan Kunnon liiketoimintaa.