Liikunnalla on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Oikein annosteltu liikunta on siis täsmälääkettä lähes kaikkiin elintapasairauksiin, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, useisiin syöpiin sekä mielenterveydellisiin haasteisiin. Liiallinen ja liian kuormittava liikunta voivat sen sijaan nopeuttaa elimistön kulumista ja vaikuttaa terveyteen epäedullisesti. Sen vuoksi liikuntaohjelman laadinnassa sekä alkuvaiheen opettelussa kannattaa kääntyä aktiivisen terveyden ammattilaisen, auktorisoidun personal trainerin puoleen. Hänen avullaan voit saavuttaa liikunnalla muun muassa seuraavia terveyshyötyjä.  

Kestävyysliikunnan terveysvaikutukset

Kestävyystyyppinen liikunta tehostaa aineenvaihduntaa ja vähentää sekä ihon alaisen rasvakudoksen että vatsaontelon sisäisen rasvan määrää. Lisäksi kestävyysliikunta parantaa glukoositasapainoa sekä pienentää kohonneen verenpaineen, kakkostyypin diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, aivohalvauksen, sepelvaltimotaudin ja joidenkin syöpien riskiä, vaikka muutosta kehon painossa ei tapahtuisikaan. Lisäksi kestävyysliikunnalla on myös edulliset vaikutukset mielialaan sekä itsetuntoon.

Säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voidaan parantaa tuntuvasti aerobista kapasiteettia sekä vähentää hengenahdistusta rasituksessa. Kestävyysliikunta on siis oleellinen osa astman ja muiden hengityselinsairauksien hoitoa sekä kuntoutusta. Kestävyyskunnon parantumisen myötä hengästyminen kuormituksessa pienenee, kuormittumisen pelko vähenee, päivittäinen fyysinen aktiivisuus kasvaa ja vajaakykyisyyden kehittyminen hidastuu, jonka johdosta hyvinvointi sekä elämänlaatu paranevat.

Lihaskuntoharjoittelun terveysvaikutukset

Voimaharjoittelu parantaa glukoositasapainoa yhtä lailla kuin aerobinen liikunta ja sen tulee olla keskeinen osa terveysliikkujan liikuntaohjelmaa. Yhdistetyn lihas- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset ovat suuremmat kuin kummankaan yksinään, mikä puoltaa monipuolista kestävyysliikunnan sekä lihaskuntoharjoittelun harrastamista. Säännöllinen kiertoharjoittelu-tyyppinen lihaskuntoharjoittelu pienillä kuormilla vahvistaa sydäntä ja vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen vähentää en korkean verenpaineen sekä aivoinfarktin riskiä.

Parantuneen lihakunnon ja -tasapainon myötä riski tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä -vaivoihin vähenee tutkimusnäytön perusteella huomattavasti. Tämä vähentää oleellisesti esimerkiksi alaselän sekä niska-hartiaseudun vaivojen esiintyvyyttä. Lisäksi alaraajojen hyvä voimataso vähentää kaatumisriskiä etenkin ikääntyneillä, mikä pienentää luunmurtuma- ja muita tapaturmariskejä. 

Myös nivelet kaipaavat iskutustyyppistä kuormitusta. Säännöllinen liikunta, etenkin dynaaminen, täysillä liikeradoilla toteutettava lihaskuntoharjoittelu, aiheuttaa nivelrustossa ja -nesteessä suotuisia muutoksia. Vahvat lihakset ja niiden hyvä toimintakyky saattavat suojata nivelrustoa iskuvoimilta ja niveltä virheellisiltä asennoilta, liikkeiltä ja vammoilta.

Liikunta ja vastustuskyky

Sopivasti mitoitettu liikuntaohjelma vahvistaa tilapäisesti immuunijärjestelmän toimintoja ja voi ehkäistä erityisesti virusten aiheuttamia tulehduksia. Liian kuormittava harjoittelu, puutteellinen palautuminen tai liian vähäinen energian sekä ravinteiden saanti sen sijaan voivat vaimentaa immuunijärjestelmän toimintoja, jolloin virussairauksien mahdollisuus kasvaa. Liikuntaa harrastavilla henkilöillä on ilmennyt tutkimuksissa vähemmän ylähengitysteiden tulehduksia kuin verrokeilla, joten liikunta on lääkettä tässäkin suhteessa.

Liikunta ja mieliala

Liikkumattomuus lisää depression riskiä, joka puolestaan vähentää omaehtoista liikuntaa. Kierteen vuoksi depressiopotilaita on usein vaikea saada houkutelluksi liikkumaan. Vähäisen liikunnan ja depressio-oireiden yhteyttä saattavat selittää myös yhteiset perinnölliset tekijät.

Omaehtoisesti toteutettu ja yksilöllisesti mitoitettu liikuntaohjelma vaikuttaa positiivisesti mielialaan, ja se voi vähentää depression kehittymisen riskiä ja oireita eri-ikäisillä miehillä ja naisilla. Oletettuja vaikutusmekanismeja ovat mm. tunne- ja ajatusmaailman muutokset, kokemukset parantuneesta itsetunnosta ja elämänhallinnasta sekä biologiset muutokset aivojen toiminnassa.

Aivojen monet mielihyväjärjestelmät aktivoituvatkin treenatessa, minkä johdosta liikkuja saa palkinnoksi hyvän olon. Selitykseksi voidaan tarjota endorfiineja, elimistön itse tuottamia opiaatteja. Endorfiinien eritys lisääntyy varsinkin rasittavan liikunnan aikana. 

Seurantatutkimuksiin perustuvan, vahvan näytön mukaan vapaa-ajan liikunta pienentää  aikuisilla masennusoireiden ja kliinisen depression riskiä 20–30 %. Tulokset ovat vastaavan suuruisia kuin lääkehoidon. Liikunnan vaikutukset katoavat kuitenkin pian sen lopettamisen jälkeen, mikä puoltaa säännöllisen, sopivasti mitoitetun sekä innostavan liikuntaohjelman tarvetta.